Lähes 3000 sivua pitkän tarinan viimeinen osa kietoo yhteen loputkin langat. Quicksilverissä matkalle lähtenyt Daniel Waterhouse saapuu Englantiin, näennäisesti sovittelemaan Newtonin ja Leibnizin kiistoja. Siinä sivussa ehtii tehdä paljon muutakin, kuten selvitellä, kuka on mystisten Infernaalisten Laitteiden eli fosforipommien takana. Sir Isaac jahtaa rahapajan päällikkönä väärentäjiä, erityisesti päävihollistaan Jackia.
Eliza on tällä kertaa enemmän taka-alalla, joskin osallistuu Hanoverin hovin juonitteluihin ja kiemuroihin entiseen tapaansa, kun Englannin kruununperimyksestä käydään veristä taistelua whigien ja toryjen välillä. Lontoo ja Tower ovat taistelukenttänä ja kirjan pääasiallisena tapahtumaympäristönä. Stephenson kuvaa 1700-luvun alun Lontoota vakuuttavasti.
Loppu on tyydyttävä. Monien makuun Neal Stephenson jaarittelee varmasti aivan liikaa, enkä tiedä, kantavatko henkilöhahmot lopulta varsin eeppisen kokoista tarinaa koko ajan, mutta itse nautin suuresti koko syklistä. Tarina eteni jatkuvasti uusien käänteiden myötä johonkin suuntaan, ja samalla lukija sivistyy Stephensonin ladatessa erilaisia historiallisia yksityiskohtia toisensa perään. Historiallisen fiktion ja erityisesti tämän nimenomaisen aikakauden ystäville Barokkisykli onkin ehdottoman suositeltavaa luettavaa.