Syömään vai drinkille? on valaiseva ja mukava teos ravintolatoiminnasta Suomessa ennen ja nyt. Sivuilla muistellaan vanhoja, jo kadonneita ravintoloita sekä niitä harvoja vuosikymmeniä hyvin ja yhä vieläkin toimivia, jotka ovat löytäneet oman konseptinsa ja asiakaskuntansa. Lisäksi esitellään ravintolavaikuttajia eli lähinnä omistajia, jotka kertovat sivuilla omat tarinansa. Myös muutama mainio kokki on päässyt esittelemään omia ajatuksiaan nykyisestä ja tulevasta sekä siitä, miten on itse joutunut ammatin syövereihin.
Kirja kuljettaa läpi vuosikymmenien, alkaen pääasiassa 1960-luvulta, jolloin ravintolatoiminta alkoi nopeasti elpyä ja muuttua ratkaisevasti. Alko piti tuolloin vielä hyvin tiukasti ohjaksia – vielä tiukemmin kuin nykypäivänä ja monelle ravintolalle tämä saattoi olla jopa sudenkuoppa… 1960-luku toi myös paljon uutta: iltapäivätanssit, keskiolut vapautui ja joihinkin ravintoloihin alkoi nainenkin päästä jo ilman herraseuraa. 1970-luvulla alkoivat toimia myös usein upeatkin ohjelmaravintolat myöhäisine ja vauhdikkaine esityksineen. Näiden myöhempi köyhä serkku lienee nykyinen karaokekulttuuri missä tahansa lähipubissa. Myös pukeutuminen alkoi hieman vapautua vuosikymmenien myötä ja aikakausia esitellään vastaavasti mainioin esimerkein sekä tarinoin.
Nykyään ravintolassa käyminen on monelle tavanomainen tapahtuma, jollei kyseessä ole suorastaan Michelin-tähden ravintola tai muuten erityinen paikka. Itse muistan 1960-luvulta joitakin ravintolaruokailuja perheen kanssa ja se oli ainakin meille suurta juhlaa. Nostalgia onkin vahvasti läsnä sekä tarinoissa että mainioissa kuvissa, joita kirjassa on kiitettävän runsaasti.
Syömään vai drinkille? tuo esille ne alan ammattilaiset, jotka luovat meille nämä puitteet, häärivät joko taustavaikuttajina tai konkreettisesti ravintolan keittiössä tai salissa. Yksi ammattikunta vain on jo hiljalleen poistumassa; se portieeri, jolta herra saattoi vuokrata solmion yhdeksi illaksi ja rouva päästä yksinkin drinkille, mikäli oikein hyvin kävi.
Syömään vai drinkille? on mainio, helppolukuinen, hauska ja paljon asiaakin sisältävä teos suomalaisesta ravintolakulttuurista 1960-luvulta lähtien nykyisiin Ravintolapäiviin ja pop up -ravintoloihin. Suosittelen kaikille, jotka haluavat tietää jotakin konkreettista muutamasta legendaarisesta paikasta tai jokaiselle, joka on nauttinut illastaan hyvän ruuan ja juoman sekä ystävällisen palvelun merkeissä. Kirjassa on myös listattu siinä esiintyvät ravintolat, haastatellut henkilöt sekä tietysti tavallinen henkilöluettelo – itse pidin ravintolaluetteloa oikein mielenkiintoisena.