Jumala loi musiikin, ja Piru loi rock-musiikin. Tämä lienee kohtalaisen yleisesti tunnettu fakta. Harva sen sijaan tietää, että nämä työt tapahtuivat itse asiassa 1900-luvun alkuvuosina Suomessa, jossakin Iisalmen ja Kajaanin välillä. Tämä on kuitenkin totta, ainakin mikäli Kari Hotakaista on uskominen.
Hotakainen seuraa useiden kertojanäänten avulla maallikkosaarnaajan ja rengin pojan Juhani Purasen matkaa Takapajulan töllistä Hornankattilan suureksi blues-tähdeksi Kolkko-Joosepiksi. Piru kertoo vaikutuksestaan Juhaniin, kuulijat kommentoivat pirun kertomusta, Kolkko itse selittää tähdeksi tulemista ja tähtenä olemista. Jumalan sanaa kuullaan myös, kuten Jumalan sanan kuulijoitakin. Tuloksena on melkoinen soppa, tiivistempoinen kielellä iloitteleva luomiskertomus tyypilliseen Hotakaisen tyyliin. Hän saarnaa, rähjää, valittaa ja kaahaa. Samalla tulee selvitettyä perinpohjin musiikin aidot perämetsäläiset syntysanat.
Syntisäkki ei kuulu ehkä aivan Hotakaisen parhaimpien teosten joukkoon, mutta hyvän maun se silti jättää. Hotakainen kokeilee erilaisia tyylejä ja näyttää taitonsa persoonallisen proosan kirjoittajana. Hän kirjoittaa vakavissaan pilke silmäkulmassa. Paikoin teksti todella hersyttävän terävää, mikä ei tietenkään Hotakaisen ystäville tule minään yllätyksenä. Jos Hotakainen muuten maistuu, on Syntisäkki taattua laatua.