Liisa Väisänen on korkeasti ja monialaisesti koulutettu tutkija, joka on laajassa tuotannossaan kertonut paljon symboliikasta ja symboleista erityisesti uskonnollisissa yhteyksissä. Nyt hän on julkaissut pienen ja jotenkin suloisen kirjan niistä symboleista, jotka liittyvät jouluun, adventtiaikaan ja jouluperinteeseen. Kirja on muodostettu ikään kuin joulukalenterin muotoon eli siinä on 24 lukua, joista tietenkin voisi lukea yhden jokaisena joulunodotuksen päivänä, mutta kyllä kyllä tämän teoksen lukee ihan mielellään yhdeltäkin istumalta, niin kiinnostava se on.
Kirjassa on mukana monia hyvinkin tuttuja jouluperinteitä, joiden taustoja Väisänen selvittää. On esimerkiksi joulupukki, jonka lähtökohtana on 300- ja 400-lukujen vaihteessa elänyt Pyhä Nikolaus, siis Santa Claus, jonka ajateltiin tuovan lahjoja lapsille. Hänen nykyinen punanuttuinen ja leppoisan pyöreä ilmiasunsa tulee sitten Coca Colan 1930-luvulla lanseeratusta mainoksesta.
Joululeivontaan liittyvät kiinteästi tähdenmuotoiset luumutortut; tähti kuvaa tietenkin Betlehemin tähteä, ja luumu on eri kulttuurien mukaisesti ollut joko kevään, nuoruuden tai uskollisuuden symboli. Jouluvaloja ei käytetä ainoastaan joulunpyhinä vaan koko adventtiajan, ja niiden merkitys tulee jo esikristilliseltä ajalta, jolloin perinteisesti juhlittiin valon voittoa pimeydestä talvipäivänseisauksen aikaan.
Toisaalta Väisänen toi esille myös sellaisia jouluun liittyviä asioita, joihin en osannut edes ajatella liittyvän symboliikkaa, kuten vaikkapa lahjapakettien rusetit: solmut ja rusetit kuvaavat omistautumista ja paikalleen lukitsemista. ”Lahjapaketin rusetti kertoo minun antavan lahjan juuri sinulle”, kirjailija osoittaa. Samanlaista sitoutumista kuvaa sitten esimerkiksi vaatteissa käytetty vaaleanpunainen rintasyöpäsolmuke. Sen sijaan punainen kärpässieni tuntui minusta aika oudolta jouluperinteeltä, kun sitä on yleensä yhdistetty shamaaneihin ja magiaan, mutta Väisäsen mukaan se on yksi suosituimpia joulukuusenkoristeita Keski- ja Etelä-Euroopassa, jossa sen katsotaan kuvaavan ihmiselämän lyhyyttä.
Symbolien joulu oli kaikella tavalla viehättävä kirja, ja sen kuvauksia olisi mielellään lukenut laajemmaltikin.