Sam Berger herää keskeltä erämaata jossain päin Ruotsin Lappia. Pari viikkoa on pyyhkiytynyt pois, pari tuskaista unohduksen viikkoa sen jälkeen, kun hän ja Molly Blom saivat kiinni teinityttöjä siepanneen mielipuolen tapahtumaketjussa, joka maksoi molempien työpaikat, isommista henkisistä lommoista puhumattakaan. Pidempään hengähdystaukoon ei ole aikaa, sillä Samin entinen työpari Desiré Rosenkvist on saanut yhteydenoton, jossa vihjataan, että kahdeksan vuotta sitten tapahtuneessa äidin ja pikkulapsen surmateossa olisi vangittu kokonaan väärä syyllinen. Murhaaja on yhä vapaana, ja mikä pahinta, uhreja on lukuisia lisää, eikä loppua näy.
Arne Dahlin uusi jännäri Sydänmaa jatkaa siis suoraan siitä, mihin edellinen kirja Rajamaat loppui. Juonipaljastuksia ja tapahtumakertauksia on luvassa, joten tähän Berger & Blom -sarjan kakkososaan ei kannata tarttua ennen kuin Rajamaat on luettu. Mutta sen jälkeen jännityksennälkäiselle lukijalle on luvassa vähintään yhtä hyytävä paketti kuin edeltäjäkin oli – kirjaimellisestikin, sillä talvi Ruotsin pohjoisosissa on loka-marraskuussa jo täydessä vauhdissa.
Arne Dahl luo jännitystä ja uhkaavia tilanteita taitavasti. Vainoharhan tunnetta lisäävät Bergerin ja Blomin edelleen jatkuva keskinäinen epäluottamus ja salatut motiivit. Kuka palvelee ketäkin, kenen kortit ovat avoimet, vai ovatko kenenkään? Ja vaikka oikea syyllinen tässäkin tapauksessa löytyy melko pian, on hänen kiinnisaamisensa vähintäänkin yhtä hurja operaatio kuin Rajamaissa. Kaahailua, nokkelaa vakoilusatelliittiviestintää, räjäytyksiä. Vauhtia ja vaaratilanteita. Ja lopetus jättää jälleen sellaisen tyrmäysiskun, että sarjan kolmatta osaa odottaa heti malttamattomana. Se on vastikään ilmestynyt ruotsiksi, joten eiköhän käännöskin jossain vaiheessa saatane.
En osaa sanoa, tarjoileeko Arne Dahl tällä hetkellä absoluuttisesti parasta pohjoismaista jännitystä, mutta ei hän ainakaan kaukana kärjestä ole. Sydänmaa on vahva dekkari. Suosittelen!