Huhtikuu 1874, Edinburgh, maailman kylmin yö. Tuona yliluonnollisen pakkasen puremana yönä tohtori Madeleine, prostituoitujen ja hyljeksittyjen naisten lapsia maailmaan auttava kätilö sekä eräänlainen ihmisten korjailija, naapuruston silmissä hulluksi leimattu noitatohtori, saattaa kohdun lämmöstä kylmyyteen Jackin, tämän ihastuttavan omituisen tarinan päähenkilöhahmon. Kaikki ei ole kuitenkaan kunnossa: Jackin pienen ruumiin keskeisin elementti, hänen koneistonsa moottori ja ylläpitäjä, on vioittunut. Hänen sydämensä on jäätynyt. Jackin pelastaakseen tohtori Madeleine asentaa hänen sydämensä tueksi käkikellon, vanhan, puisen käkikellon.
Periaatteessa — jos unohdetaan kummajaismaisuuden mukanaan tuoma viitta ja se että kukaan ei tahdo adoptoida tuota äitinsä hylkäämää kukkuvaa poikaa — elämä käkikellon kanssa on yksinkertaista, on vain muistettava muutama asia:
”Ensinnäkin, älä kajoa viisareihisi. Toiseksi, hillitse vihasi. Kolmanneksi, älä anna itsesi ikinä, kuuna päivänä rakastua. Sillä silloin sydämesi kellon suuri tuntiviisari puhkoo ikuisesti ihoasi, luusi luhistuvat ja sydämesi mekanismi risahtaa rikki uudelleen. – – Rakkaus on sinulle liian vaarallista.”
Mutta entäpä jos pahin kuitenkin pääsee tapahtumaan, rakkauden tunne ulottamaan lonkeronsa käkikellosydämisen outolinnun heiveröiseen häkkyrään? Niin, tehtävissä ei välttämättä ole paljon, mutta lääkäreitä on joka tapauksessa ehdottomasti vältettävä. Tässä tilanteessa he ovat varmasti neuvottomia, jopa vaarallisia.
Mathias Malzieu, ranskalainen rockmuusikko ja kirjailija, tuntuu todella tuntevan sen maailman, jonne lukija sanalla sanoen eksyy hänen maagista romaaniaan lukiessaan. On kuin uppoaisi satuhiekkaan, saisi sitä silmiinsäkin, eikä pääsisi irti ennen kuin viimeisen virkkeen luettuaan — eikä ihan heti sittenkään. Sydämen mekaniikka on timburtonmaista, ihastuttavien henkilöhahmojen ja rikkaan mielikuvituksen täyttämää maagista realismia. Sen sivuilla kokoontuu eräänlainen omituisten otusten kerho. Sen sivuilla nauretaan, itketään, pullotetaan kyyneleitä ja hauskuutetaan ihmisiä kummitusjunassa. Ja rakastetaan. Kaikesta huolimatta.
Tätä kirjaa uskaltaisin suositella sekä nuorille että vanhoille aikuisille, kaikille niille, jotka haluavat lukea jotakin sydämellistä, uskoa uskomattomaan. Mielestäni se tekee silloin tällöin kaikille hyvää, sulattaa sydämen.