Saara Turunen ja Petra Maisonen ovat palanneet parin vuoden takaiselle työmaalle. Suurteoksia 2 rakentuu samalle pohjalle kuin edellinenkin: otetaan joukko kiinnostavia naiskirjoittajia ja tilataan heiltä jotain heille tärkeää suurteosta käsittelevä teksti. Suurteos määritellään tässä teosta, joka on kyseiselle kirjoittajalle ollut suuri. Toivomuksena oli henkilökohtainen lähestymistapa ja se, että teos olisi vähän vähemmän tunnettu.
Kirjaan on saatu mainio joukko kirjoittajia. Mukana ovat muun muassa Tuuve Aro, Emmi Itäranta, Anni Kytömäki, Leena Lehtolainen, Rosa Liksom, Laura Lindstedt ja Pauliina Vanhatalo. Kirjoitusten aiheetkin ovat laajalla skaalalla tutusta vieraampaa. Saision Punainen erokirja, Lindgrenin Mio, poikani Mio ja Durasin Rakastaja ovat sieltä tutummasta päästä, mutta mukana on useita teoksia, joista harva on kuullut.
Kirjoittajien valitsemat tyylilajit ovat mukavan erilaisia. Itäranta kirjoitti kirjeen Susanna Clarkelle tämän Piranesi-romaanista, Liksom taas ei kerro Rakastajasta juuri mitään, vaan käsittelee lähinnä tapoja, joilla romaani on hänen elämäänsä ilmestynyt. Monissa kirjoituksissa yhdistyy oma henkilökohtainen kirjailijuus esiteltävään teokseen, esimerkiksi Lehtolainen tulee Sara Paretskya käsitellessään kertoneeksi, miten ryhtyi itse dekkaristiksi.
Suurteoksia 2 esittelee kaksikymmentä tutustumisen arvoista kirjaa. Kokoelmaa lienee mahdoton lukea nappaamatta vähintään paria kirjaa omalle lukulistalleen. Minulle kiinnostavimmaksi nousee Nathalie Sarrauten Kultaiset hedelmät, jonka haluan vähintäänkin nähdä. E. L. Karhun esittelemä Leonora Carringtonin Kuulotorvi olisi sekin epäilemättä hieno tuttavuus, mutta sitä ei ole suomennettu kokonaisuudessaan, joten saapa nähdä.
Kirjallisuuden ystäville Suurteoksia 2 on varma valinta ja olen yhtä lailla varma siitä, ettei tätä aihetta ole vielä tyhjäksi kaiveltu. Jään siis odottelemaan Suurteoksia 3 -kokoelmaa.