Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Melkoinen tiiliskivi! Tässä kameraoppaassa on lähes 900 sivua. Tuhti koko selittyy sillä, että suomennoksessa on lyöty samoihin kansiin neliosainen kirjasarja. Ei hassumpi ratkaisu, vaikka lopputulos onkin aika painava järkäle.
Tämä opaskirja erottuu muista sillä, että se on täynnä yhden sivun niksejä. Jokaisella sivulla on kuva ja sen alla pieni kuvausaiheinen niksi. Osa jutuista jatkuu useammalla sivulla, mutta valtaosa on yhden sivun juttuja. Otetaan muutama esimerkki: Eloisuuden lisääminen silmiin, Mitä väriheijastinta pitää käyttää, Hiusvalon lisääminen, Heijastusten poistaminen vedestä, Tiedostomuodon valinta ja niin edelleen. Aiheet kattavat peruskuvaamisen, laitteet, studiokuvaamisen, salamat, videoiden kuvaamisen ja niin edelleen.
Selitykset ovat sen sorttisia, joita kirjoittaja Scott Kelby kertoisi kuvauskeikalla, jos neuvoa kysyisi. ”Hei Scott, miten lisään eloisuutta silmiin?” ”Kas näin…” Eli yksinkertaisia selityksiä, ilman liikaa taustoittamista. Mikään perusteita rautalangasta vääntävä opas tämä ei ole, vaan enemmänkin sellainen hyvä toinen kirja, kun perusteet ovat hallussa. Mainio niksipankki.
Mutta ei tästä kirjasta pelkkää hyvää ole sanottavana. Kustantajalle on annettava noottia siitä, että kirjassa on jäänyt toimitustyö pahasti vajaaksi. On yksinkertaisesti laiska ratkaisu lätkäistä neljää kirjaa samoihin kansiin ilman editointia. Nyt jokaisessa kirjassa on tismalleen samat alkulätinät, osa jutuista toistuu moneen kertaan ja esimerkiksi panoraamakuvista annetaan ykköskirjassa monimutkaiset ohjeet ja kakkoskirjassa kerrotaan, että ”ensimmäisessä kirjassa neuvoin yhden tavan, unohtakaa se ja tehkää näin”.
Suomentaja vaihtelee ja kolmososan suomentajasta ainakin jäi vähän sellainen vaikutelma, ettei kyseinen suomentaja tunne kameroita kovin hyvin, sen verran outoja käännösvirheitä oli seassa. Tuotesuositukset ovat enimmäkseen joko vanhentuneita tai sellaisia, ettei tuotteita ylipäätään myydä Suomessa. Hintatasokin on mitä sattuu. Etenkin ensimmäinen kirja on muutenkin sisällöltään vanhentunut, se lienee ilmestynyt alunperin joskus 2006.
Tahtoo siis sanoa, että nyt kirja on hyvä. Se olisi voinut olla erittäin hyvä, jos sisältö olisi toimitettu uuteen uskoon, eli vanhentuneita juttuja olisi päivitetty ajankohtaisemmiksi, päällekkäisyyksiä olisi poistettu ja jos kirjojen alkuperäinen järjestys olisi hajotettu niin, että saman aiheen (esimerkiksi maisemakuvaamisen) vinkit olisivat peräkkäin, eivät hajallaan. Nyt kirja on täynnä hyviä vinkkejä, mutta kokonaisuus jättää sellaisen fiiliksen, että kustantajaa on laiskottanut. Erityisen hämmentävää laiskuus on, kun kirja kehuu olevansa kolmas uusittu painos.
