Emilia voi muuttua tarvittaessa supermarsuksi, joka voi paremmin auttaa kiperissä tilanteissa. Hänen kouluunsa tulee uusi rehtori, joka vaikuttaa erikoiselta, mutta kuitenkin kivalta. Sitten koulua aletaan supistaa: luokkia katoaa, musiikkiluokan soittimet yhdistetään ja niin edelleen. Jättiläismarsu antaa Emilialle tehtäväksi selvittää reksin oikean luonteen.
Supermarsu on aika poikkeuksellinen supersankarihahmo, kun lapsi muuttuu eläimeksi eikä marsu ole todellakaan sellainen eläin, joka tulisi ensimmäisenä mieleen supereläimiä ajatellessa. Välillä selviteltävät ongelmat ovat aika abstrakteja, eikä kirjoissa tule siis sellaisia perinteisiä taisteluja pahiksia vastaan superaseiden avustuksella. Toisaalta Emilian omat ongelmat ovat niitä samoja kuin kenellä tahansa lapsella. Tässä kirjassa häntä huolettavat esimerkiksi toisten lasten uudemmat pelikonsolit ja hienommat syntymäpäiväjuhlat, ystävyyskään ei suju kitkattomasti.
Tämä on jo viides kirja sarjassa ja toivottavasti jatkoa on vielä tulossa. Laadullisesti kirja on samaa tasoa kuin aikaisemmat. Tarina on välillä kunnon komedia, mutta silti siihen on yhdistetty vakaviakin asioita. Välillä tapahtumat ovat aika absurdeja, mutta se ei oikeastaan ole ongelma.