Mittee se tämä meinoo? Suomen kieli on takuulla yksi kaikkein kiinnostavimpia asioita maailmassa. Yksi suomen kiehtovimmista piirteistä on murteet ja niihin liittyvä paikallinen tapa- ja toimintakulttuuri. Murteet on perinteisesti jaettu Suomessa itä- ja länsimurteisiin, mutta murrealueiden rajat ovat aina olleet jonkin verran häilyviä; nykyään murrealueet sekoittavat väestön liikkuvuuden mukaan entistä enemmän ja samalla vanhoja murteellisia ilmaisuja häviää historiaan. Etelänvarekset ei vörstooraa alkhunkhan!
Riikka Tervosen ja Mikko T. Virtasen Suomi-murre-suomi on mukava pilke silmänurkassa laadittu sanakirja, johon on kerätty tuhansia murresanoja ja -lauseita ympäri maata. Sanakirjassa Suomen kahdeksan mukaan otettua murrealuetta (Turku, Tampere, Pohjanmaa, Oulu, Lappi, Savo, Karjala ja Stadi) esitellään ensin lyhyesti erityispiirteineen ja sen jälkeen seuraa perinteisen sanakirjan muodossa hakusanoja suomesta murteeseen ja takaisin. Mukana on myös värikkäitä asioimislauseita arkisissa tilanteissa pärjäämiseen — tervehtimiseen, ravintolaan ja erittäin epäsuomalaiseen smalltalkiin. Saak jotta ruakka viäl?
Kylläpä siellä ny ploosaa. Suomi-murre-suomi sopii makusteluun kaikille rikkaasta kielestämme kiinnostuneille pitkäksi ajaksi. Sitä on mukava lehteillä sadepäivän rattona tai muuten vain, muutamia ilmaisuja sieltä täältä tutkien. Suosittelen. Oikei tul suu hyvämakuseks ko sai haastaaksei siu kanssais!