Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Suomaat alkaa jämäkästi. Edessä seisoo synkkä englantilainen kartano ja sinne on tulossa palvelupestiin Aisling, jolla alkaa olla vaihtoehdot lopussa. Mitä nuorelle naiselle on aikaisemmin tarkalleen ottaen tapahtunut jää paljastamatta, mutta tunnetusti 1800-luvun Irlannin historia ei ollut hilpeää aikaa, eikä irlantilaisten siirtotyöläisten osa ollut helppo. Eikä asiat ainakaan helpotu uudessa palveluspaikassa, jossa Aisling näkee kuolleiden haamuja, ja kaikki vaikuttaa muutenkin olevan vinksallaan.
Sari Sariolan ja Tuomas Myllylän (nykyään Tuoni Myllylä) sarjakuva Suomaat edustaa kauhulajeista sitä omaa suosikkiani eli goottilaista kauhua: löytyy synkkää kartanoa, jossa menneisyyden salaisuudet painavat raskaana ja sumuista suomaata, jossa tapahtuu kauheita. On aaveita, selittämättömiä asioita sekä pelottavia ja traagisia hahmoja. Kuten Aisling saa pian tietää, kartanon poika on aikoinaan kadonnut, eikä synkkämielinen vanha rouva puolestaan ole vuosikausiin poistunut huoneestaan. Palvelijat eivät missään tapauksessa saa mennä kadonneen perillisen huoneeseen, mutta totta kai juuri niin tapahtuu, kun Aislingin kissa Caoimhín päätyy huoneeseen.
Vaaroja riittää, mutta onneksi Aisling ei ole mikään avuton eilisen teeren tyttö. Sukuperintönä tulee meedion kykyjä, joita Aisling on pyrkinyt välttelemään, mutta nyt niihin on pakko turvautua. Suomaat onkin ennen kaikkea kasvukertomus, jossa Aisling hiljalleen hyväksyy oman sukuperintönsä.
Vaikka Suomaat ei ehkä ole oman genrensä sisällä erityisen omaperäinen tarina, sillä ei ole väliä, sillä kerronta toimii kuin junan vessa. Tarinassa ei ole mitään löysää, ja vaikka sarjakuva onkin aika lyhyt, se ei silti myöskään tunnu kiirehdityltä. Aisling on myös hahmona kiinnostava, ja erityisesti hänen irlantilainen taustansa tuntuu siltä, että siitä saadaan tulevissa tarinoissa irti varmasti vaikka mitä. Toki hahmoja kehuessa pitää mainita myös Caoimhín, sillä kissa ei selkeästi ole vain kissa. Kuka tai mikä Caoimhín oikeastaan on selvinnee tulevaisuudessa, jään mielenkiinnolla odottamaan.
Visuaalisellakin tasolla tarina toimii hyvin. Sarjakuvan piirtänyt Myllylä on tunnettu historiallisista teoksistaan. Perinteisesti Myllylän tarinat ovat olleet mustavalkoisia, mutta Sariolan väritys kieltämättä tuo piristysruiskeen sarjakuvaan. Kaiken kaikkiaan Suomaat on varsin onnistunut sarjan aloitus, ja onneksi sarjakuva tekee selväksi, että jatkoa on luvassa. Kauhun ystäville Suomaat on siten hyvinkin tutustumisen arvoinen tapaus.
Sarjakuva on ilmestynyt alunperin netissä englanninkielisenä.
