Tohtori Matti Hagelberg on Suomen omalaatuisimpia sarjakuvataiteilijoita. Hän käyttää vaivalloista kuvantekotapaa, mutta tämä johtaa aivan erilaiseen kuvalliseen ilmaisuun kuin kenelläkään muulla. Geometriset muodot tuovat mieleen taidegrafiikan, ja yksinkertaisen tietokonevärjäyksen kautta lopputulos näyttää kuin 80-luvun tietokonepeleistä karanneelta. Tarina myyttejä rakentavine ja juhlavalta kalskahtavine kielenkäyttöineen yhdistyy rosoisiin kuviin kerrassaan upeasti. Ehkä yhden parhaista lähtökohdista Hagelbergin sarjakuvataiteeseen perehtymiseen tarjoaa tuore teos Suomaan kansan muinaisusko.
Suomaan kansan muinaisuskossa lähdetään liikkeelle aivan alusta, ikisistä, kristalliolennoista ja Ohtosta, joiden jäljiltä maailmaan jää elämä, ja josta vähitellen nousee kulttuuri. Siihen tarvitaan Ämmä, kivisilmäjumala ja Ämmän lauma, joka seuraa johtajaansa kohti Kotoa. Sekavaako? Ehkä, mutta niinhän myyttinen luomiskertomus aina on. Hagelbergin suomaalaisissa elävät kalevalaiset kansat monine lahkoineen, keskinäisine kiistoineen ja vallanperimystaisteluineen. Laajemmin Hagelberg käsittelee samaa mytologiaa 1500-sivuisessa mammuttiteoksessaan Läskimooses. Suomaan kansan muinaisusko on Läskimooseksen itsenäinen esiosa, takakannessa todetaan.
Ehkä tätä Läskimooseksen ja Suomaan kansan muinaisuskon maailmansyntymytologiaa ei kannata ihan vakavasti ottaa, mutta hienoa sarjakuvaa se on. Huumoria teoksesta löytyy myös, muttei mitenkään varsinaisesti pääasiallisena sisältönä – parhaimmillaan monesti juuri kuvan ja tekstin nostattamien mielikuvien ristiriitana. Hieno teos, kannattaa lukea!