Roald Dahlin Charlie and the Chocolate Factory on yksi lastenkirjallisuuden klassikoista. Alunperin kirja suomennettiin vuonna 1971 nimellä Jali ja suklaatehdas. Vuonna 1998 kirjasta ilmestyi uusi juhlalaitos, uutena käännöksenä, nimellä Sulo ja suklaatehdas.
Vaikka kirjaa ei olisi koskaan lukenutkaan, sen aihe lienee useimmille tuttu, sen verran paljon sitä on kierrätetty eri yhteyksissä. Eksentrinen suklaatehtailija Villi Vonkka järjestää kilpailun, jossa suklaalevyihin on kätketty viisi kultaista pääsylippua, joilla pääsee tutustumaan Vonkan suklaatehtaaseen ja saa vielä loppuelämäkseen suklaata kierroksen jälkeen.
Köyhä Sulo onnistuu luonnollisesti saamaan haltuunsa kultaisen pääsylipun ja pääsee tutustumaan suklaatehtaaseen, jossa Vonkka valmistaa maailman parasta suklaata perin erikoisilla menetelmillä. Tehtaan työläisinä häärii, esimerkiksi, vain metrin mittaisia Umppa-Lumppia, joille Vonkka maksaa palkan kaakaopapuina.
Tehtaassa nähdään kaikenlaisia ihmeitä, mutta siellä piilee myös vaaroja. Muut lapset, joilla kaikilla on varsin merkittäviä puutteita, joutuvat yksi kerrallaan kohtaamaan hankaluuksia – kunnes jäljellä on vain Sulo, joka saa huikean palkkion siitä, että on ystävällinen, hyvätapainen ja kiltti. Tarinassa on vahva opetus. Myös liiasta television katselusta, ahmimisesta ja purukumin mässäilystä varoitetaan.
Sulo ja suklaatehdas on aiheesta klassikko. Tässä laitoksessa on Dahlin vakiokuvittajan Quentin Blaken hurmaava värikuvitus.