Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pirkko Saisio ei kaihda suuria aiheita. Kun hänen edellinen romaaninsa Passio käsitteli enemmän tai vähemmän koko itäisen Euroopan kultturihistoriaa 1600-luvulta alkaen lähelle nykypäivää, on tuoreen Suliko-romaanin pääosassa itse Josif Stalin.
Saisio lähtee liikkeelle vuodesta 1953. Stalin on itsevaltias, mutta elämän rajallisuus alkaa tulla selväksi. Stalin näkee harhoja, sekoaa ajassa ja paikassa, kulkee unen ja valveen rajamailla kohti väistämätöntä kuolemaa. Muuten aika vapaassa järjestyksessä kulkevaan romaaniin tuo rakennetta aina erikseen otsikoitu paluu alkuvuoteen 1953. Stalin kuoli 5. maaliskuuta 1953.
Lopun aikojen sekava Stalin sekoittuu välähdyksiin menneestä. Lapsuus Georgiassa juopottelevan suutari-isän Besarion Džugašvilin väkivallan uhasta kärsien, pappisseminaari Tbilisissä, karkotus Siperiaan, kommunistien ensimmäiset pyrkimykset ja lopulta Leninin johtama vallankumous, hallinnon käsikassarana toimiminen, nousu diktaattoriksi ja natsien kukistaminen Stalingradissa. Pirkko Saisio yrittää löytää julmaan ja äkkipikaiseen diktaattoriin jotain inhimillistä tulokulmaa. Oliko Stalin alkujaan paha ihminen, vai kasvoiko hänestä sellainen, milloin ja miksi niin kävi?
Stalinin elämän naiset, tytär ja vaimot, ovat keskeisiä diktaattorin moraalin peilejä. Kuinka Stalin vilkuttaa puolisolle, kun samalla kuulustelee viljan kätkennästä syytettyjä maalaisia, ampuu kylmäverisesti selkään ja hymyilee rakkaalleen. Kuinka unensekaisiin muistoihin ja takaumiin tulee mukaan aina joku, jolle Stalin puhuu, joku josta tämä unelmoi. Kaukainen Suliko, joko pääsen hänen luokseen? Raakojen tapahtumien vastapainona kaikki tämä ihmisyys – Saisio luo valtavia kontrasteja. Ei Saisio mustaa valkoiseksi selitä, Stalin on ja pysyy pahana, ja siinä juuri piileekin Sulikon sydän. Pirkko Saisio kirjoittaa kuin Stalinia ja hänen valintojaan pitäisi ymmärtää, mutta ei kuitenkaan tarkoita sitä. Paljon jää rivien väliin.
Ihan Passion kaltaiseksi mestariteokseksi en Sulikoa laskisi, mutta kyllä Pirkko Saisio osaa lukijansa ottaa. Kiehtovan historiallisen romaanin kanssa kuluu päivä jos toinenkin. Kannattaa lukea.
