Kati Tervo on aiemmin kirjoittanut kaksi kirjaa, arjen huomioihin keskittyneet teokset Kesäpäiväkirja (2008) ja Jääkaapin henki (2011). Nyt häneltä on julkaistu romaani Sukupuu, joka kertoo neljän sukupolven naisista Suomessa ja Saksassa, ja osin Yhdysvalloissakin.
Tarinan keskuksena on saksalaissyntyinen Adelheid eli Adele Hukkanen, o.s. Schumacher, joka rakastuu 1900-luvun alussa suomalaiseen Johannekseen ja lähtee tämän luokse vieraaseen maahan, pimeään ja kylmään Hämeeseen. Vastaanotto ei ole häävi: Johanneksen Liisa-äiti ei juurikaan ulkomaalaisesta miniästään perusta. ”Jos tästä sakemannista sikiäisi kakaroita, niin niitä rakastaisin Johanneksen tähren ja Matti-raasun muistoksi, synnyttäjälle en soisi paikkaa eres syränkellarin pimeimmästä loukosta.” Adele sopeutuu miten kuten Suomeen, saa kaksi lasta ja muistelee Saksaan jääneitä sukulaisiaan, jotka kukin sitten kertovat kirjassa omaa tarinaansa omalla äänellään.
Romaani alkaa ja loppuu 1953 syntyneen Heidin, Adelen pojantyttären, näkökulmaan. Aluksi mummu on Heidille hieman pelottava hahmo, jonka kanssa katsellaan vanhoja valokuvia ja syödään leivoksia. Heidi on vasta pikkutyttö mummun kuollessa, mutta tarina sulkeutuu, kun hän lähtee 2000-luvulla Dresdeniin etsimään juuriaan. Kirja loppuu Heidin sukupuun kuvaan: henkilöitä siinä ei ole ylen paljon, mutta jokaisen tarina on osa suurempaa historiallista kokonaisuutta.
Sukupuu oli oikein mielenkiintoinen lukukokemus. Se osoittaa, että sukuromaanin ei tarvitse olla tiiliskivijärkäle kertoakseen suuren tarinan: kirjan kieli on taloudellista, rivien välissä kertomukset muotoutuvat lopullisiin mittoihinsa. Viittaukset historiallisiin tapahtumiin, olkoon kyseessä sitten Suomen kansalaissota, Hitlerin vainot tai Thaimaan tsunami, ovat näennäisen lakonisia, mutta sitovat kirjan todellisentuntuiseksi kudokseksi. Sukupuu on ennen muuta vahvojen – ja vähän heikompienkin – naisten kirja, miehet, niin tärkeitä kuin ovatkin, jäävät statistin osiin.
On ilahduttavaa todeta, että olemme saaneet jälleen uuden merkittävän äänen naiskirjallisuuteemme.