Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Sudenlapset on osittain jatkoa Helena Wariksen esikoisromaanille Uniin piirretty polku, mutta yhtä hyvin se toimii itsenäisenä teoksena. Tarina vie lukijan maailmaan, jossa loitsut ovat todellisia, ikiaikaisia mahteja kunnioitetaan, ja kaikki ei ole todellakaan sitä miltä ensisilmäyksellä näyttää. Silti myös ihmissuhteet ovat suuressa roolissa.
Kerrontatyyli on useamman henkilön näkökulmasta, mutta itse koen kirjan ennen kaikkea Karranin tarinaksi. Hän on yhdistävä tekijä lähes kaikille muille. Salaisuuksia, ihmisten välisiä ristiriitoja, jopa vihaa, mutta myös rakkautta on paljon. Yllätyksiä riittää, eikä tarinan kulkua kannata liikaa paljastaa.
Wariksen kerronta on mukaansatempaavaa. Hän osaa kuvata yhtälailla luontoa kuin ihmisiä. Välillä riveillä, ja välillä rivien välillä kuuluvat vanhojen mahtien äänet luovat taianomaista, hieman uhkaavaakin tunnelmaa. Seikkailukohtauksia on sopivan harkitusti, ja syvällistä puolta taas esikoista enemmän.
Kursiivitekstit kuuluvat Karranin yksinpuheluiden ohella ehdottomasti kirjan parhaaseen antiin. Alussa niitä saattaa hämmästellä ja miettiä, että kuka puhuu ja kenelle. Tarinan edetessä niiden merkitys selviää ja korostuu – lopussa niitä odottaa.
Sudenlapset on pohjoista fantasiaa parhaimmillaan.
