Rakastumisen riemu saa kaksi ihmistä kaikenvoittavan euforian valtaan. Vanha sananlasku muistuttaa silti: ”Kun ostat talon, tutki seinät, kun hankit vaimon, tutki ensin hänen äitinsä.” Parisuhteeseen tuodaan mukana omat taustamme ja elämänhistoriamme, arvomme ja asenteemme. Kirjassaan Sopivia ja sopimattomia Katriina Järvinen ja Laura Kolbe pohtivat perhe- ja yhteiskuntaluokkataustan merkitystä suomalaisessa parisuhteessa.
Järvinen ja Kolbe aloittavat asian käsittelyn omilla, toisistaan hyvin poikkeavilla, elämäntarinoillaan. Laura Kolben oma tausta on keskiluokkainen ja myös hänen puolisonsa tuli tutuista kaupunkikeskiluokan piireistä. Katriina Järvinen varttui työläisperheessä ja tajusi jo lapsena eron omien asumisolojensa ja paremmin pärjäävien välillä. Hän kouluttautui akateemisesti ja löysi puolisonsa yliopistomaailmasta. Lisäksi kirjassa käydään läpi neljäntoista haastatellun parisuhteita yhteiskunnallisten ja kulttuuristen taustaerojen näkökulmasta.
Vanhassa sääty-yhteiskunnassa erot olivat hyvin selkeästi nähtävillä ja tiettyyn yhteiskuntaluokkaan syntyminen määritti tulevaisuuden melko tarkkaan. Vaikka luokkaerot ovat tasoittuneet, koulutus on periaatteessa mahdollista kaikille taustasta riippumatta ja erot ovat peitellympiä, niiden tarkempi havainnointi hämmästyttää: luokkataustan merkitys on yhä edelleen suuri. Se näkyy koulutuksessa, poliittisissa näkemyksissä, elämänarvoissa ja ihan päivittäisissä kohtaamisissamme. Parisuhteessa eletään niin liki, että väistämättä on haettava myös sitä yhteistä linjaa ja yhteisten valintojen yhdenmukaisuutta. Erilaisen luokkataustan lisäksi myös maakuntarajat hämmentävät ihmissuhdesopassa; ollaanko maalta vai kaupungista, Savosta vai Pohjanmaalta?
Sopivia ja sopimattomia on elämänläheisyydessään mielenkiintoista luettavaa. Kirjassa yhdistyvät tekijöidensä vankka asiapohjaisuus ja toisaalta ihmisten keskinäiset haasteet arjen tiimellyksessä ja toistensa ymmärtämisessä. Sen parissa on hyvä hämmästellä parisuhdekoukeroita.