Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Melankolinen tarina rakkaudesta, tunnistamattomasta kaihosta ja kaipauksesta, unohduksesta ja sovituksesta. Kirja kertoo säveltäjä Adam Ankerin erikoisen, mutta merkillisellä tavalla tutun tarinan. Voiko ihminen tietää, kuka todella on, jollei tiedä, mistä tulee? Voiko elää ilman menneisyyttä?
Ankeria kohtaa tragedia. Vuotta myöhemmin hän poimii maasta hiuspinnin, ja muistot tulvivat hänen mieleensä, muistot ja suru. Adam muistaa upean ja aurinkoisen päivän Uudessa-Seelannissa, jolloin hänen elämänsä muuttui iäksi. Kasvot holokaustinäyttelyn valokuvassa. Kuka? Viimeiseksi jääneen keskustelun tyttärensä Miriamin kanssa – nuoren naisen, jolta hän vei oikeuden omaan menneisyyteen.
Vanhan, sokean juutalaisnaisen opastamana Adam palaa kotimaastaan Uudesta Seelannista synnyinsijoilleen Eurooppaan ja rikkoo hiljaisuuden, josta on tullut hänen elämänsä. Löydettyään Krakovassa totuuden vaietusta ja unohdetusta sukutaustastaan hän on lopulta valmis kohtaamaan pienellä ruotsalaisella saarella naisen, joka kerran pakotti hänet tekemään mahdottoman valinnan.
Adam joutuu muistelemaan omaa elämäänsä ja lapsuuttaan, tunneköyhää äitiä, säveltämistä. Kaiken yllä leijuu muistojen ja hiljaisuuden ääni, ääni voi ulottua hiljaisuuden kuilun yli ja kätkeä sen.
Merkillisen koskettava, nostalginenkin romaani, jossa perhesuhteet kytkeytyvät traagisiin tapahtumiin ja ihmisen itseltäänkin salaamaan tietoisuuteen. Eikä pahinta mahdollista, holokaustia, jätetä käsittelemättä — se luo kuitenkin vain kehykset asioille, ei itse tarkoituksellisesti. Olssonin edellisen romaanin tapaan kieli on taidokasta, kuvailevaa ja itsessään nautinnollista. Kirja on viehättävä, vakavakin, mietityttävä sekä ajattoman oloinen romaani, joka jaksaa varmasti kiehtoa ja kiinnostaa vielä ensimmäisen luennan jälkeenkin.