Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Murharyhmästä eläkkeelle jäänyt Dave Gurney nauttii taas eläkepäivistään, sotkeuduttuaan Numeropelissä kiperään murhamysteeriin. No, eihän murharyhmän mestari rauhaa saa, kun rääväsuinen Jack Hardwick soittaa ja esittelee murhajutun, jota Gurney voisi vähän vilkaista.
Morsianta on huitaistu vähän tämän omissa häissä. Tai siis, oikeastaan tältä on pistetty pää poikki viidakkoveitsellä. Murhaaja tiedetään – se on sulhasen meksikolainen puutarhuri Hector Flores – mutta hän on kadonnut jälkeä jättämättä. Murhasta on jo muutama kuukausi, mutta Hardwick haluaa Gurneyn mukaan, koska Hardwick itse on syrjäytetty murharyhmästä ja tapaus tuntuu polkevan paikoillaan. Murhatun morsiamen rikas äiti haluaakin palkata Gurneyn konsultiksi, tutkimaan tapausta.
Gurney on vastahakoinen, pääasiassa Madeleine-vaimonsa vuoksi. Madeleine ei siedä miehensä murhatutkimuksia. Tätä parisuhteen hankausta oli täynnä jo edellinen kirja ja sama jatkuu yhä, lukijan pitkästymiseen asti. Lopulta Gurney päättää käyttää kaksi viikkoa tapauksen tutkimiseen ja lopettaa sitten.
Lukijan kannalta on tietysti mukavaa, että Gurney tutkii tapausta, sillä John Verdon on jälleen kerran onnistunut keittelemään kokoon melkoisen sopan. Murhamysteerissä on taas kerran päällisin puolin mahdottomat piirteensä, jotka Gurney onnistuu lopulta ratkaisemaan. Kirja on paksu ja sortuu Numeropelin tavoin vähän jaaritteluun, mutta en valita, kyllä kirjan sen verran nopeasti lopulta luki kun vauhtiin pääsi, eli vaikka sivuja on paljon, teksti on melko kevyttä. Kirjallisista mestariteoksista ei nyt puhuta, mutta dekkarien ystäville Sokkoleikki on mielenkiintoista luettavaa.
