Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
”Te ootte niin ihania että kaikki haluaa uskoa että te olette pari. Kunhan muistatte pussata välillä.” Lumi vilkuilee äitiä. Miettii varmaan, olettaako äiti että pussaisimme nyt heti. Äiti antaa meillä mukaan kaksi pulloa kuoharia. Rappukäytävässä Lumi kysyy: ”Miksi sun äitisi on niin innoissaan siitä että me esitetään paria?”. ” Se vaan haluaa että me menestytään.”
Sokerisamurai on tarina erilaisesta rakkaudesta ja musiikista. Kirjan päähenkilöistä Lumista ja Stellasta tehdään bändi, Sugar Samurai. Erottuakseen muista, he alkavat esittää julkisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa rakastavaisia. Tytöt saavat suosiota, keikkoja ja erilaisia juhlia riitää melkein joka päivälle. Bileissä Lumia ärsyttää Stellan flirttailu muille miehille, hän nimittäin on oikeasti rakastunut Stellaan. Ja kuinka ollakaan, tuo itseään etsivä Lumi ja itsevarma, kaunis, kaikkien tykkäämä Stella alkavat seurustella.
Stella. Hän rakastaa huomiota, haluaa kaikilta kaiken. Hän rakastaa flirttailla miehille ja auttaa jokaista pääsemään tyydytykseen ja hyvään lopputulokseen. Stella miellyttää kaikkia, on itserakas. Stellan äiti on hyvin erikoinen tapaus, häneltä tytär todella on perinyt luonteensa ja tapansa toimia.
Lumi. Lumista saa lukiessa sellaisen ”hiljainen tyttö” -käsitteen. Lumi on musiikillisesti lahjakas, mutta ei halua olla paljon esillä. Sen vuoksi Lumille käykin oikein hyvin, että keikoilla Stella on se, joka on eniten esillä. Lumin äiti on alkoholisti ja isä kuollut. Lumi vaikuttaa viattomalta ja yksinäiseltä teinitytöltä, mutta kirjan edetessä mielipiteeni muuttuu täysin.
Kestääkö bändi tyttöjen rakkautta? Pystyykö Stella muuttamaan omaa käytöstään Lumin vuoksi? Stella tietää ja tajuaa, että showbisnes on eräänlaista hyväksikäyttöä. Eräissä bileissä flirttailu menee liian pitkälle ja Stella raiskataan. Tätä hän ei kuitenkaan tunnu tajuavan tai ei ainakaan välitä asiasta vaikka tapahtuman edetessä säikähtääkin sitä. Lumi tutustuu kirjan edetessä myös toiseen muusiikkoon Marianneen, jolla onkin salaisuus kannettavanaan. Kun Lumi ja Marianne tapaavat Mariannen luona, eivät he voi vastustaa toisiaan. Lumi oppii itsestään paljon uusia asioita ja haluaa toteuttaa näitä myös Stellan kanssa. Tässä vaiheessa kirjaa pudistelin jo päätäni ja mietin mitä olen lukemassa..
Tuntuu, että minun on erittäin vaikea arvioida ja kertoa tästä kirjasta. Tykkäsin tämän tarinan alkupuolesta, mutta siinä vaiheessa kun kirjan sivut vilisivät eroottisia sadomasokismi kohtauksia toinen toisensa jälkeen, mielenkiinto meni tarinaan. Tarinan edetessä seksikohtaukset alkoivat olla enemmän ja enemmän hyväksikäyttöön liittyviä. Silti oli pakko lukea kirja loppuun, vaikka siitä en enää tykännytkään. En ole mikään herkkä ihminen, mutta jotenkin näitä rajuja hyväksikäyttö- ja sadomasokismijuttuja lukiessa meni mielenkiinto itse tarinaan. Kirjan puolivälin jälkeen pääjuttu olikin Lumi ja hänen halunsa ja fantasiansa, ei enää bändi ja sen menestyminen. Tuntui jotenkin surulliselta, että Stella tyytyi kohtaloonsa, vaikka nauttikin Lumin tekemistä asioista. Oliko rakkaus sittenkään aitoa vai pitikö rakkautta yllä Lumin sadomasokismi?
”Kiipeän parvelle. Stella nukkuu. Olen pakahtua sellaisista tunteista joita en just nyt saa eriteltyä. Konttaan varovasti Stellan vierelle. Se nukkuu selällään, lakana vähän jalkojen peittona, molemmat kädet levällään sängyllä, kasvot kääntyneenä seinään päin. Mun silmäni on tottuneet hämärään ja ulkoa tulee vähän valoa. Stella on alasti, niinkuin yleensä, mutta mä nään että lakanan alta pilkottaa metallinen siveysvyö. Näyttää ihan siltä kuin sillä olisi jotkut scifi-pikkuhousut. Mä en näe sitä mutta tiedän että lakanan kulman alla on lukko ja avain, joka siihen sopii, on mun taskussani. Haluan tehdä jotain heti vaikka en edes tiedä mitä haluan.”
Tykkäsin kuitenkin siitä, että kertoja vaihtui välillä. Stella kertoi tarinaa kirjakielellä ja Lumi puhekielellä. Tarina eteni puoliväliin saakka hyvin, sen jälkeen kun oma mielenkiintoni lopahti, niin en jaksanut lukea kuin muutaman sivun kerrallaan.
Juhana Petterson on helsinkiläinen tv-tuottaja, roolipelitaitelijia, toimittaja ja kirjailija. Monipuolinen Petterson on tosiaan kirjoittanut ensimmäiseksi kirjakseen erittäin rohkean romaanin. Mietin edelleen, mikä on ollut tämän kirjan kirjoittamisen motiivi? Minulle ei ihan auennut, mitä kirjailija todella haluaa tällä tarinallaan lukijalle kertoa?