Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Muutama vuosi sitten Karolina Kouvola esitteli soturikulttuureja ympäri maailman kirjassaan Soturit : assasiineista samuraihin. Naisia ei kirjassa uskoakseni pahemmin näkynyt, mutta eipä hätää, tässä kirjassa sekin korjaantuu.
Naispuolisia sotureita löytyy legendoista ja myyteistä vaikka millä mitalla, joten aihe on selkeästi kiehtonut ihmisiä kautta historian. Sen sijaan se, missä määrin nämä legendat ovat heijastaneet oikeasti eläneitä naisia, on pitkään ollut hämärän peitossa.
Kouvola aloittaa antiikin myyttisistä amatsoneista, mikä onkin perusteltua, sillä myöhemmin eläneitä naissotureita on väistämättä verrattu ja ymmärretty juuri amatson-myyttien kautta. Näillä tarunhohtoisilla naisilla oli kuin olikin myös historialliset vastineensa, Euraasian aroilla eli useita kansoja, joissa naisten sotisopaan varustautuminen ei ollut poikkeuksellista. Heimosta riippuen lähes 40 prosenttia alueen haudoista, joissa on sotavarustuksia, on kuulunut naisille. Toki hautaesineissä voi olla kyse myös jonkinlaisesta rituaalisesta tarkoituksesta, jota emme enää ymmärrä, mutta toisaalta monilla näistä naisista on nähtävissä myös taisteluissa saatuja vammoja.
Harmillista kyllä, tarkemmin näihin historiallisiin yhteisöihin ei kuitenkaan kirjassa tutustuta. Ottaen huomioon, että alkuperäiset amatsoni-tarinat saivat todennäköisesti inspiraationsa juuri näistä kansoista, olisin toivonut, että asiaan olisi perehdytty kirjassa enemmänkin.
Kirjassa jatketaan kelttien, viikinkien ja Japanin soturinaisten parissa. Myös viikinkien hautalöydöissä on tapahtunut samaa sokeasilmäisyyttä kuin aikaisemmin mainittujen Euraasian arokansojen kanssa. Sotavarusteiden kanssa haudattuja on automaattisesti pidetty miehinä, vasta DNA-tutkimukset ovat tuoneet asiaan uusia näkökulmia.
Näkökulmista puheen ollen, kirjassa sivutaan mielenkiintoisesti sukupuoliroolien monitulkintaisuutta. Modernista näkökulmasta katsoen olisi esimerkiksi helppo ajatella, että naisten osallistuminen sotaan kertoisi myös yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta. On kuitenkin täysin mahdollista, että nainen vain omaksuu yhteisössään poikkeuksellisen sosiaalisen roolin, tavallisten naisten rooli kyseisessä yhteiskunnassa saattaa silti olla hyvinkin perinteinen.
Mieleeni muistuvat jotkut intiaaniyhteisöt, joissa esimerkiksi pojan puutteessa tyttö saatettiin yksinkertaisesti vain kasvattaa mieheksi. Tällaisessa tapauksessa yhteisö ei siis välttämättä kyseenalaista sukupuolirooleja itsessään, vaan sukupuolet nähdään enemmänkin sosiaalisena roolina, jotka voidaan omaksua biologisesta sukupuolesta riippumatta. Aihetta ei sinänsä käsitellä kirjassa muutamaa lyhyttä mainintaa lukuun ottamatta, mutta ajatus on kuitenkin mielenkiintoinen.
Viimeisenä kirjassa käsitellään kenties kaikkein kiehtovimpia tosielämän amatsoneja, eli Dahomeyn kuningaskunnan naissotilaita. Siinä missä muualla maailmassa naissoturit ovat olleet enemmän tai vähemmän poikkeuksia miesten keskellä, Dahomeyn naissoturit muodostivat armeijassa oman vakituisen kaartinsa, joka myös osallistui taisteluihin rutiininomaisesti. Kaarti toimi ilmeisen tehokkaasti. Hiljattain lukemassani kirjassa Oluale Kossola kertoo naissoturien brutaalista hyökkäyksestä kotikyläänsä, tapahtuma joka johti Kossolan vangitsemiseen ja myymiseen Atlantin toiselle puolelle.
Näiden ryhmien lisäksi kirjassa on omistettu lukunsa kolmelle erityislaatuiselle naiselle, jotka ovat erityisesti inspiroineet jälkipolvia miekkaan tarttumalla. Boudicca, Jeanne D’Arc ja Judith ovat olleet ristiriitaisiakin hahmoja, joiden naiseus ja yhteys väkivaltaan on kautta vuosisatojen inspiroinut monenmoista tulkintaa. Judith tosin ei ollut historiallinen henkilö, tai jos oli, niin todellisuus on eronnut aika lailla Raamatussa kerrotusta versiosta. Siitä huolimatta tarina on ollut eurooppalaisessa kulttuurissa sen verran vaikutusvaltainen, että se on syytä ottaa kirjaan mukaan.
Sodan kuningattaret on oikein viihdyttävästi ja mukaansatempaavasti kerrottu kirja, joka sopii erityisesti sellaiselle ihmiselle, jolle aihe on ennestään vieras. Itse olisin paikoitellen toivonut enemmänkin syventymistä, kirja on turhan nopeasti loppuun luettu. Suositeltavaa luettaavaa kuitenkin kaikille aiheesta kiinnostuneille ilman muuta.