Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jo sivistyksen määritteleminen osoittautuu kiinnostavan monitahoiseksi, koska sivistys voidaan ymmärtää kovin erilaisista näkökulmista. Ojanen lähestyy sivistyksen käsitettä aluksi tutkimalla sanan käyttöä sen eri merkityksissä.
Suomi on aivan erityisesti sivistysvaltio, Ojanen huomauttaa, sillä se ei syntynyt sodan eikä politiikan tuotteena, vaan sen juuret ovat kansallisessa kulttuuriperinnössä ja suomen kielessä. Ojanen esittelee varsinkin Snellmanin aatteita ja ansioita. Sivistys ei kuitenkaan ole pysyvä tila tai vanhan toistamista. Ojanen tarjoaa meille sivistyksen päivitystä ja erityisesti kulutuksen ja kilpailun vastaista missiota. Sivistystä on huolehtiminen heikommista, ja aineellinenkin turva tarvitaan. Ojanen pukkaa kuitenkin nurin Maslowin portaat. Taloudellinen menestys ei välttämättömästi luo sivistystä, eikä sivistys kohene nimenomaisesti talouden voittokulusta.
Snellman liitti sivistykseen myös siveellisyyden. Ojasen mukaan siveellisyydeksi voitaisiin mieltää kaikki kohtuullinen, säällinen käyttäytyminen ja eettisesti kestävä toiminta. Erityisesti ilmastonmuutos on nyt sellainen historiallinen tilanne, jonka kohtaaminen vaatii sivistystä ja siveellisyyttä, oikeaa ymmärrystä ja oikeaa käyttäytymistä, ja pidättymistä väärästä käyttäytymisestä. Sivistys on asenne. Tästä näkökulmasta ei ole kaukana sydämen sivistys, jota Ojanen lopuksi käsittelee.
Kirjan lukemista voi suositella jokaiselle, ja melkeinpä voisi sanoa, että aikaisempaa sivistystä ei tarvita. Niin selkeää ja kansantajuista tekstiä se on kunnioitusta herättävästä nimestään ja painavasta asiastaan huolimatta.