Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Esikoiskirjailija Miska Valos pääsi lukulistalleni transnuoren tarinalla. Jos olisin tiennyt tarkemmin, että kyse on helsinkiläisen taidelukionuoren tarinasta, olisin ehkä harkinnut toisen kerran, mutta onhan tässäkin genressä hetkensä: viime vuonna Karla Malmin esikoisromaani Lux oli Kallion ilmaisutaidon lukiosta huolimatta kelpo kirja. Ehkä näitä kerran vuodessa lukee?
Sisäsiistin pääosassa on transpoika Esra, joka on kulttuuriperheen kasvatti: isä on Suomen maineikkaimpiin kuuluva elokuvaohjaaja ja äiti menestynyt kirjailija. Isä on tehnyt Esrasta näyttelijän; siskolle ei enää osia isän elokuvista heru. Perhe on aika dysfunktionaalinen, eikä Esran ystäväpiirikään ihan vakainta ole. Paras ystävä Hillevi on aika häijy tyyppi ja parikymppinen Pontus viihtyy vähän liian hyvin vähän liian nuorten tyttöjen kanssa. Näillä mennään!
Levotonta menoa Kalliossa ja Taka-Töölössä, siis. Etuoikeutettu ja aika avuton Esra pyristelee perheensä ja ystäviensä keskellä, räpistelee lukiossa heikolla menestyksellä, esiintyy isänsä elokuvassa ja kaipaa itsenäisyyttä, lähetettä transpolille ja jotain tolkkua elämäänsä. Mikään erityisen vahva juoniromaani Sisäsiisti ei ole: se kuvaa Esran elämää yhden lukuvuoden ajan elokuusta toukokuuhun ja vaikka lukuvuoden aikana kaikenlaista ihmissuhteissa, töissä ja elämässä tapahtuukin, se on lopulta vähän sattumanvaraista – niinkuin elämä on.
Pelkkä tarina ei tässä vielä riittäisi, koska transmausteistaan huolimatta tämä on paljolti vähän tylsää lukiolaissekoilua, joka ei minua määräänsä enempää jaksa kiinnostaa. Sisäsiistin pelastaa sen kieli: Valos kirjoittaa elävällä ja värikkäällä tyylillä, joka saa kirjan erottumaan joukosta ja nostaa sen aihettaan kiinnostavammaksi. Sisäsiisti onkin kelpo esikoisromaani, joka jättää jälkeensä mielenkiintoa Valoksen tulevia kirjoja kohtaan, kunhan aiheena on jotain muuta kuin etuoikeuksissaan rypeviä huonosti käyttäytyviä helsinkiläisteinejä.
Kansikuvasta täytyy vielä kiittää: Joel Slotten Kruununhaka toukokuussa istuu kanteen hienosti.
