Sue Trinder on orpotyttö 1860-luvun Lontoossa. Hän kasvaa pikkurikollisten parissa ja hänestä tulee oiva taskuvaras. Rouva Sucksbyn taloudessa lapsiluku vaihtelee, rouva kun kasvattaa pikkulapsia myyntiä varten, mutta Sue on jostain syystä erityisessä asemassa rouva Sucksbylle.
Eräänä päivänä Herrasmiehen nimellä tunnettu herrasmiesvaras tulee mukanaan hurja työtarjous Suelle. Herrasmies on kohdannut vanhan tutkijan, joka asuu syrjäisessä talossa sisarentyttärensä kanssa. Sisarentyttärellä on 15 000 punnan omaisuus, jonka tyttö saa, kun menee naimisiin. Jutun juoni on selvä: Herrasmies menee naimisiin tytön kanssa, saa tytön omaisuuden ja hoitaa tämän sitten hullujenhuoneelle – tyttö on hieman tylsämielinen ja oudoissa oloissa kasvatettu.
Sue tarvitaan palvelijaksi tytölle, varmistamaan että Herrasmies saa liehiteltyä tytön, ja sen jälkeen huolehtimaan, että tyttö saadaan toimitettua hullujenhuoneelle. Vastineeksi Suelle tarjotaan 2 000 puntaa, joka on aivan tolkuton määrä rahaa lontoolaiselle pikkurikolliselle.
Työn alla on siis melkoinen petos. Silmänkääntäjä on kiehtovaa luettavaa, jossa lukija saa jännittää mukana mielenkiintoisissa käänteissä. Kuten arvata saattaa, petos ei suju aivan niin suoraviivaisesti kuin rikoskumppanukset ovat suunnitelleet.
Erinomainen kirja, siis. Loppua kohden tarinan vetovoima hieman hiipuu, mutta siihen mennessä on saatu lukea sen verran mielenkiintoisia käänteitä, että ei ole ihme, että niiden rinnalla tarinan loppusiivous tuntuu vähän vaisulta. Suosittelen lämpimästi, tämä oli vielä vetävämpi kuin mainio Vieras kartanossa.
Käännöstä täytyy vielä kehua. Helene Bützowin suomennos on onnistunut ja Suen kertomasta tarinasta välittyy hienosti kouluttamattoman, lukutaidottoman tytön ääni, ilman että tekstin kömpelöys tuntuu teennäiseltä.