Kari Välimäki kirjoittaa omintakeista kirjallisuutta, se nähtiin jo Todensanat-kokoelmassa. Nyt on käsillä Välimäkeä lyhyessä romaanimitassa.
Kalevi vihaa Suomen kylmyyttä ja pimeyttä, joten kun kohdalle osuu tilaisuus lähteä Afrikkaan tienaamaan lämpimän auringon alle, Kalevi tarttuu tilaisuuteen ja pistää nimet paperiin miettimättä sen tarkemmin.
Olisi toki kannattanut miettiä, sillä sopimus sitoo Kalevin velkavankeuteen. Velkaa kaivosyhtiölle kertyy nopeammin kuin palkkaa tulee tilille velkoja kuittaamaan. Tämähän on pidemmän päälle kestämätön tilanne, joten Kalevi pakenee ja päätyy lähetyssaarnaajaksi paikallisen heimon pariin. Sieltä löytyy ystäviä ja tilaisuus palata Suomeen uuden mission kanssa: Kalevi tulee tuottamaan suomalaisille aivan uudenlaisia elämyksiä viljelemällä sikoja.
Tässä juonikuvauksessa ei varmasti ole juurikaan tolkkua, mutta ei syytä huoleen – niin vain tämä tarina toimii. Käänteet ovat alkuun nopeita, sitten aletaan hauduttelemaan vähän rauhallisemmin, kun aivan uudenlainen sikabisnes saadaan käyntiin, ja lopuksi posketon tarina viedään sen ansaitsemiin äärimmäisyyksiin. Lopussa lukija voi pyöritellä päätään ja miettiä, opittiinko tästä nyt sitten jotain vai ei.
Sikafarmari on hauska, omituinen ja mielenkiintoinen kirja.