Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jacquesin koti alkaa peittyä pölyyn Constancen jätettyä hänet. Jacques palkkaa siivoojan. Laura käy ensin maanantaisin. Sitten hän käy myös perjantaisin. Hän ei tosin edes imuroi, mutta kyllä hän lakaisee lattian. Sitten hän pesiytyy asumaan Jacquesin luokse, tietysti vain kunnes löytäisi itselleen asunnon. Sitten hän lähtee Jacquesin kanssa matkalle. Sitten hänen nimettömäänsä ilmestyy sormus, jonka sisällä lukee Jacques. Jacques ei ole sitä antanut, mutta ei ota poiskaan.
Jacques on tragikoominen hahmo, huvittava ja hellyttävä. Kun tämä yksinäinen viisikymppinen saa intohimon hämärän kohteen suoraan kotiin, pöytään ja vuoteeseen, hän ei tiedä ollako vai eikö olla. Hän järkeilee, järjestelee, jankkaa ja jahkailee, ja hän on aina jäljessä, asiat vain tapahtuvat. Ja sitten hän järkeilee lisää.
Tämä pieni tarina hurmasi minut täysin. Tai ehkä minut hurmasi Jacques, joka teki parhaansa. Ehkä hän ei rakastanut Lauraa, mutta hän toimi rakastavasti. Eivät kaikki osaa siivotakaan, mutta mitäpä siitä, kunhan pöly kuitenkin vähenee.
Osterin teksti on nautittavaa, pelkistettyä lyhyttä lausetta josta syntyy sen komiikka. Tämä taitaa olla ensimmäinen häneltä suomennettu teos. Toivottavasti saadaan lisää.