1830-luvulla katolinen patriarkka murhattiin Libanonissa. Murhamies ja hänen poikansa pakenivat Kyprokselle, mutta he lankesivat agenttien punomaan ansaan ja jäivät kiinni. Tämän tositapauksen ympärille Amin Maalouf on sepittänyt tarinan Tanioksesta, nuorukaisesta, joka päätyy suurvaltapelin pelinappulaksi ja katoaa lopulta jäljettömiin.
Tanios on kylän kauneimman naisen poika, mutta isästä ei ole täyttä varmuutta. Kuiskutellaan, että häntäheikkimäinen paikallinen sheikki olisi vietellyt tilanhoitajansa vaimon – yhtenä monista valloituksistaan. Miten asian laita todella on, ei ihan tarkalleen tiedetä, mutta jo Tanioksen syntymä aiheuttaa melkoisen kriisin hieman korkeampaa sukua olevan sheikin vaimon ja sheikin välille.
Samoihin aikoihin Ottomaanien valtakunnan ja Egyptin intressit alkavat törmätä toisiinsa Välimeren itärannikolla. Taustalla naruista vetelevät niin Ranskan kuin Englanninkin kolonialistitoimijat. Kaikkien osapuolten kannalta Libanonin vuoristoalue on strategisesti tärkeä, ja niinpä levottomuudet leviävät alueella. Pienet ja suuret edut ovat törmäyskurssilla Tanioksen, tiedonhaluisen ja romanttisen nuoren miehen tiellä. Älykäs poika seuraa lopulta kohtalonsa kutsua.
Olen ennenkin kehunut vuolaasti Amin Maaloufin historiallisia romaaneja. Siipirikon miehen tapauksessa kiitosta on sadellut myös tärkeämmiltä tahoilta: se voitti vuonna 1993 arvovaltaisen Prix Goncourt -kirjallisuuspalkinnon. Ja mikäpä on kehuessa, sillä Amin Maalouf on kerrassaan oivallinen kirjoittaja. Tämä on vuoden parhaita kirjoja.