Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä kirja oli oikea toiveiden täyttymys, sillä olen aina ihaillut Signe Branderin kuvia, käynyt näyttelyissä ja törmännyt niihin useissa teoksissa. Nyt Pirkko Soininen on kirjoittanut Signestä kirjan. Se on kuitenkin elämäkertaromaani, koska Signestä ei ole niin paljon tietoa, että hänestä voisi ihan oikean elämäkerran kirjoittaa.
On kuitenkin mahtavaa, että juuri Pirkko Soininen on tarttunut aiheeseen ja tuonut kunniaa Signelle, joka oli niin upea kuvaaja. Signe on sen aikakauden naisia, joiden olisi vaan suotu menevän naimisiin ja olevan vain vaimoja ja äitejä. Jos hän olisi toiminut niin, olisi pitänyt pyytää lupa aviomieheltä ammatin harjoittamiseen ja se ei ollut aina niin selvää.
Signe sitkeästi suuntasi siihen, että hän on valokuvaaja, joskin oli jo maalaustakin harjoittanut. Hän oli Daniel Nyblinin ateljeessa, mistä lienee oppinsa saanut ja sieltä myös sen, ettei valokuva ole vain valokuva, vaan sen myötä voi esittää taidetta.
Kun miettii, miten hän naisena jaksoi kantaa kaikki painavat valokuvauskalustonsa, Pirkko Soininen kertoo hänellä olleen nuoren apupojan. Signe oli aina valmis kiipeämään vaikka kuinka korkealle saadakseen hyvän kuvan.
Muinaismuistolautakunta palkkasi häntä ikuistamaan paikkoja, joita vielä oli ja joita ei ehkä pian ole ja siinä Signe teki mittavan työn. Kuvat ovat upeita ja niitä voidaan edelleen ihastella. Lisäksi hänet palkattiin ottamaan kuvia kartanoista ja niitä voidaan edelleen nähdä jos vaikka missä teoksissa. Usein Signe halusi kuviinsa ihmisiä, joten niistä tuli siten eläviä ja aikansa näyttöjä.
Usein naimaton nainen, teki sitten mitä tahansa, huolehtii äidistään. Niin Signenkin tapauksessa. Äiti moitti Signeä milloin mistäkin, sillä eihän Signe ollut sellainen nainen, kuin silloin olisi kuulunut olla.
Kirjan 1940-luvulle sijoittuvassa tarinassa hän on kirjailijan kuvaamana Nikkilän sairaalassa, jonne oli sotien takia siirretty. Hänen mielenterveytensä oli kohdillaan, mutta muita vaivoja oli, kuten näkökyky. Signe on kuvattu niin kuin olisin itsekin hänet voinut kuvitella.
Signe oli oman aikansa uranuurtaja, joka jätti jälkensä jälkipolville. Nyt voimme onneksi ihailla hänen tuotoksiaan.
