Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Olen viime aikoina lukenut useita unettomuudesta ja hyvästä nukkumisesta kertovia kirjoja, ja nyt tähän seuraan on liittynyt elokuvaohjaajana tunnetun Kaija Juurikkalan Sielu ei nuku. Kirja etenee kronologisesti alkaen kirjailijan syntymävuodesta 1959 kohti nykypäivää. Juurikkalan elämä on ollut hektistä – siitä kertoo myös hänen viime vuonna ilmestynyt teoksensa Äitikirja – mutta nukkuminen on ollut hänelle aina vaikeaa. Hän tuntuu valvovan yöstä toiseen, digikellon numerot vaihtuvat ja Calvadostakin menee yömyssyksi silloin tällöin.
”Kirjoitan tämän kirjan valaistakseni yön kasvot. Tämä on matka luovuuden maailman jossa eivät päde luonnontieteiden eivätkä valtaapitävien lait. Sieltä on lupa havahtua uuden aamun nousuun heränneenä, aistit avautuneina.”
Näin Juurikkala itse kertoo kirjan esipuheessa. Hän kuvaa tietään kohti uudenlaista tietoisuutta ja olemassaoloa. Etenkin keski-iässä virinnyt työ kuvataiteilijana avaa hänelle uutta ajatustapaa sielusta ja olemisesta.
Sielu ei nuku oli sinänsä oikein mielenkiintoista luettavaa, vaikka kirjailijan new age -herätys ei puhutellutkaan minua juuri ollenkaan, mutta varmasti löytyy paljon tässä suhteessa vastaanottavaisempiakin lukijoita. Tällaiselle huonouniselle oli kuitenkin lohdullista nähdä, että vielä viisikymppisenäkin voi kohdata uuden näkökulman uneen ja muuttua paremmaksi nukkujaksi; Juurikkala opetteli kiittämään jokaisesta yöstä ja lepäämään yön sylissä myös valvoessaan, ja sitten tuo kaivattu unikin tulee.
”Nukahdan ja nukun. Tällaistako ihmisillä tavallisesti on öisin. Onko minusta tullut normaali? Hassu ajatus.”
