Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viikinkitaruista ja Wagnerin Nibelungin sormus ooppera-tetralogiasta ammentava Siegfried on jälleen uusi eurosarjakuvakäännös Suomen sarjakuvamarkkinoilla. Ilahduttavasti näitä on alkanut tupsahtelemaan viime aikoina yhä tihenevään tahtiin.
Trilogian ensimmäisessä osassa nuori Siegfried on menettänyt vanhempansa ja elää niebelungenilaisen sepän kanssa jossain erämaan rajamailla. Kaipuu muiden ihmisten läheisyyteen on kuitenkin kova, mutta heidän löytämiseensä ei näytä olevan helppoa tietä. Kohtalolla näyttää kuitenkin olevan valmis suunnitelma korskealle jumalattaren pojalle…
Kertomatta juonesta enempää mainittakoon, että Siegfriedissä ollaan niin sanotusti fantasian perusasioiden äärellä. Sarjakuva on saanut inspiraationsa vanhoista lähteistä, jotka ovat aikoinaan inspiroineet Tolkienin lisäksi lukemattomia muitakin kirjailijoita. Siten monet tarinan elementit ovat lukijalle valmiiksi tuttuja: mahtisormus joka korruptoi käyttäjänsä, aarrettaan vartioiva lohikäärme ja niin edelleen. Omaperäinen Siegfriedin juoni ei siis missään nimessä ole, eikä nähdäkseni edes pyri olemaan sellainen.
Sarjakuvassa tavoitellaan tietoisesti vanhahtavaa ja totista menneen maailman eeppisyyttä. Siegfried hahmona tuo vahvasti mieleen Edgar Rice Burroughsin Tarzanin.
Tarinan mahtipontisuus ja vakavamielisyys uhkaa välillä kampittaa kokonaisuuden, mutta tekijä Alex Alice hoitaa homman kotiin jouhevalla tarinan kuljetuksella ja aivan ensiluokkaisella taiteella.
En muista milloin olen viimeksi nähnyt näin upealla tavalla kuvitetun sarjakuvan, jokainen ruutu on kuin oma taideteoksensa. Sarjakuvan ruutuja käytetään toisinaan myös varsin luovalla ja mielenkiintoisella tavalla, mikä tuo sarjakuvaan tarvittavaa rytmiä.
Suosittelen erityisesti eeppisen fantasian ystäville.