Acatl, kuolemankultti Mictlanin ylipappi, on juuri suorittamassa viimeisiä menoja vainajalle, kun hänet keskeytetään. Asia on vakava. Xochiquetzalin uhrauspapitar, korkeaan asemaan nousemassa ollut Eleuia on murhattu – tai ainakin hänen huoneensa on veren peitossa, eikä naista näy missään. Paikalla on vahvoja jälkiä nahuaalimagiasta.
Acatl on kutsuttu selvittämään mysteeriä, koska hänen veljensä Neutemoc on pidätetty epäiltynä murhasta. Jaguaariritari Neutemoc löytyi Eleuian huoneesta sekavana kauttaaltaan veren ja magian peitossa. Acatl on varma, ettei Neutemoc ole syyllinen, mutta muut tuntuvat olevan vakuuttuneita asiasta ja poliittisista syistä tapausta viedään eteenpäin nopeasti. Acatlin on toimittava ja löydettävä oikea syyllinen.
Servant of the Underworld on mielenkiintoinen kirja. Pohjimmiltaan se on dekkari, murhamysteeri. Se on kuitenkin ensimmäinen lukemani dekkari – tai ylipäätään mikään kirja – joka sijoittuu atsteekkien maailmaan. Tapahtumapaikka on Tenochtitlan noin vuonna 1480. Fantasian puolelle kirja kallistuu, koska sen maailmassa atsteekkien jumalusko on täyttä totta: magia, jota harjoitetaan runsaasti, todella toimii ja jumalat ovat oikeasti olemassa. Acatl tarvitsee taikavoimiaan, kun paljastuu, että murhan takana on paitsi maallista, myös yliluonnollista politiikkaa ja valtapeliä.
Kirja on hieno avaus Blood and Obsidian -sarjalle ja Aliette de Bodardilta komea esikoisromaani. Kirjan maailma on kiehtova, murhamysteeri toimi ja päähenkilöt olivat kiinnostavia. Tämän sarjan lukemista täytyy ehdottomasti jatkaa, onneksi ostin Angry Robot -kustantamon e-kirja-alennuksesta aikoinaan koko trilogian puoleen hintaan.
Servant of the Underworldia on helppo suositella monista aiheista kiinnostuneille: fantasiadekkarien ystäville, atsteekeista kiinnostuneille, erikoisista magia- ja jumalasysteemeistä innostuneille.