1930-luvun Brasiliassa käydään veristä sotaa santarmien ja cangaçeiro-ryövärien välillä. Santarmit onnistuvat surmaamaan Gringo Vargasin, mutta mustan magian avulla noita herättää hänet henkiin kostamaan surmaajilleen. Petturi, Vargasin rakastetun veli, pitää saada kiinni, jotta hänen verensä voisi tuoda piinatulle elävälle kuolleelle ikuisen rauhan. Kaikki menee kuitenkin pieleen, kun hyvää tarkoittavat houkat sotkevat toisistaan tietämättä asiat. Rakkaus vaihtuu pettymykseen ja kuolemaan.
Hugo Prattin sarjakuvissa magiikka, houreet ja todellisuus sekoittuvat aina kuin kuumetokkurassa. Sertãon mies, kolmas osa viimein suomeksi ilmestyvästä Mies ja seikkailu -sarjasta, on samankaltaista harkitun sekavaa kerrontaa kuin aiemmin vinkkaamani Somalian mies. Historiallisista aineksista kasataan hyvin ajoitettujen tiiviiden leikkausten avulla fantastinen tarina, jossa yhdistyvät vapaustaistelu, raaka toiminta, hullu rakkaus, sula hulluus, magia ja Raamatun kertomukset. Tämä kaikki noin 50 sivussa!
Vaikka kyseessä pitäisi olla mies ja seikkailu, nousee Sertãon miehen keskeisimmäksi hahmoksi Gringo Vargasia mielipuolisesti rakastava Satanhia. Oikeastaan kyse on hänen tarinastaan, hänen halustaan pelastaa oma armaansa ja hänen pettymyksestään kohtalon hetkellä.
Hugo Prattin kuvat ovat kauniita ja omaperäisiä. Tietty epäselvyys ja luonnosmaisuus korostavat Prattin tapaa luoda tarinaa pienistä viittauksista. Hienoa taidesarjakuvaa on ilo vinkata.