Suomalainen huippumatemaatikko Erika joutuu seksuaalisen väkivallanteon kohteeksi kotiovellaan Berliinissä. Se on pahin, mitä voi tapahtua: paitsi itsemääräämisoikeutensa, Erika menettää myös ennestään hataran terveytensä sekä kykynsä ajatella uutta tutkimusta. Erikalla ei ole voimia saattaa tekijää vastuuseen teostaan. Hän valitsee paon.
Iida Rauman toinen romaani Seksistä ja matematiikasta lähtee synkästi liikeelle, eivätkä sen teemat eteenpäin mentäessäkään juuri kirkastu. On itsemurhayrityksiä, masennusta, huonoja seksikokemuksia ja muita pettymyksiä rakkaudessa, identiteettikriisejä, syrjintää, ulkopuolisuutta, kehitysvammaisten kaltoinkohtelua, ekologista katastrofia ja lajien joukkotuhoa. Iida Rauman romaanihenkilöt ovat umpisolmussa itsensä ja muiden kanssa. Vai ovatko? He ovat tämän päivän nuoria aikuisia, yliopistomaailman epävarmuudessa eläviä tiedostavia ihmisiä, jotka kokevat maailman ympärillään ahdistavana. Eikö heille pitäisi löytyä lohtua?
Ja kyllä sitä lohtua löytyykin. Ahdistavista teemoistaan huolimatta Seksistä ja matematiikasta on lämmin ja ymmärtävä tarina. Se katsoo ihmistä läheltä, kaikkine puutteineen ja murheineen. Se yrittää olla läsnä tämän ahdistuksessa, etsiä edes jostain valoa. Seksistä ja matematiikasta on kaunis kirja.
Tutustuin Iida Rauman romaanitaiteeseen viime keväänä hänen esikoisromaaninsa Katoamisten kirjan myötä. ”Vaikuttava esikoisromaani kirjoittajalta, joka on ladannut tähän kirjaan kaikkensa, uskoisin”, kirjoitti Irja arviossaan sivustollemme. Pidin Katoamisten kirjasta kovasti, joten odotukset myös tämän toisen teoksen suhteen olivat korkealla. Seksistä ja matematiikasta on täynnä merkitystä, huuto moneen suuntaan – ja useimmiten hyvin osuva sellainen. Tämä tarina piti kertoa. Suosittelen lämpimästi!