Stoneybridge on pikkukaupunki Irlannin länsirannikolla, tyrskyjen huomassa. Aikanaan paikkakunnalta maailmalle lähtenyt Chicky palaa takaisin kertoen miehensä kuolleen. Hän on päättänyt selviytyä ja ostaa Sheedyn neitien upean vanhan talon, tarjoten myös viimeiselle neidille, Queenielle, loppuiän kodin. Stone House uhkaa rapistua, mutta Chicky korjauttaa taloa pieteetillä rauhalliseksi ja yksilölliseksi hotelliksi saaden aikaan pieniä ihmeitä.
Hiljalleen hänen ympärilleen kerääntyy työntekijöitä, jotka kuka milläkin tavalla ovat onnistuneet ehkä sotkemaan asiansa. Chicky kuitenkin luottaa ihmisten kykyihin sekä uskoo kaikkien myös oppivan virheistään. Kun hotelli on valmis ottamaan vastaan ensimmäiset vieraansa, on yritettävä saada ainakin viikoksi talo täyteen. Tällöin voidaan arvioida henkilökunnan ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet sekä hotellin toiminnan erityispiirteet ja erikoisuudet.
Lopultakin Stone Housen kauniit tilat ja lämmin takkatuli tervehtivät vieraita. Ensimmäisinä kirjoittautuvat sisään John, amerikkalainen filmitähti, joka haluaa pysyä tuntemattomana, mutta alkaa nauttia lähiseudun ilmapiiristä ja pubeista sekä Winnie ja Lillian, anoppi ja miniäkokelas, jotka päätyvät toisiaan inhoten samalle lomamatkalle. Freda puolestaan on kirjastonhoitaja, joka on pelästynyt yliluonnollisia kykyjään. Nicola ja Henry taas haluavat rauhaa toimittuaan lääkäreinä ja nähtyään liikaa kuolemaa. Ann ja Charlie puolestaan voittivat tämän matkan ja Anders on ruotsalainen, jolla on hankala isäsuhde ja joka ei vieläkään osaa valita elämän ja työn välillä. Nell Howe on poikkeus; hän on kylmä ja järkähtämätön nainen, joka arvostelee kaikkea ja kaikkia. Tämä sekalainen joukko kokoontuu nauttimaan upeasta maaseudusta ja herkullisesta ruuasta. Jokaisella on kuitenkin takanaan suruja, menetyksiä ja onnen hetkiäkin. Kaikki he etsivät jotakin ja tämä viikko muovaa jokaisen tulevaisuutta jollakin tavoin – joillekin ehkä pysyvästi.
Seitsemän talvista päivää on jälleen taattua Maeve Binchyn (1940–2012) lämmintä ja ihmisläheistä kerrontaa, joka antaa myös ajateltavaa ja samastumiskohteita. Kerrotaan, että Binchy olisi tehnyt viimeiset korjaukset romaaniin vain muutamia päiviä ennen menehtymistään. Binchyn lähes kaikki romaanit on suomennettu ja tämä yltää kyllä aivan kärkeen, mikäli hänen kirjojaan voisi arvottaa.
Kaikille lämpimistä, ihmisläheisistä viihderomaaneista kiinnostuneille miellyttävää luettavaa.