On tiedon raja-alueita, joilla opitaan lisää, ja tiedonjanomme on polttavaa. Niitä ovat kaikkein pienimmät ulottuvuudet avaruuden rakenteessa, kosmoksen synty, mustien aukkojen ilmiöt ja ajatusprosessiemme toiminta. Tällä tietomme reunalla, tuntemattomien asioiden valtameren äärellä, hohtaa maailmankaikkeuden mysteeri ja kauneus. Se on henkeäsalpaavaa.
Italialainen fyysikko Carlo Rovelli näkee fysiikassa kauneutta, yksinkertaisuutta, kaikenkattavuutta – koko maailman. Kirjassaan Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta hän esittelee kiehtovasti ja suurella pensselillä maalaillen muutamia niin fyysikoita kuin suurta yleisöäkin kiehtovia fysiikan alueita: kosmologiaa, kvanttimaailmaa, gravitaatiota.
Rovellille fysiikka on kaunista ja eleganttia. Fysiikka kertoo tarinan maailmankaikkeudesta ja meistä itsestämme, ja on ehdottomasti osa kulttuuriamme. Suhteellisuusteorian kauneutta verrataan Mozartiin, Shakespeareen ja Sikstiiniläiskappeliin:
Niiden loistosta nauttiminen voi vaatia pitkää perehtymistä, mutta palkintona on puhdas kauneus. Eikä pelkästään kauneus vaan uusi näkökulma maailmaan. Saman tason mestariteos on Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria.
Alun perin sanomalehden sunnuntailiitteeseen sarjaksi kirjoitetut seitsemän artikkelia tarjoavat mainion, runollisen ja yleistajuisen pienen katsauksen fysiikan kysymyksiin 1900-luvun alun jälkeen; sen kauneuteen, outouteen ja kiehtovuuteen. Kirjan lopuksi katse kääntyy meihin itseemme: miten hahmotamme maailman, onko vapaata tahtoa kvanttimaailmassa? Fysiikalle kiintoisia kysymyksiä löytyy vielä läheltäkin.