Rauhoittavaa, kiehtovaa sekä mukavasti utuisen mystistä. Satu Mannisen esikoiskokoelma (antologiat poislukien) on hieno teos.
Runoissa minä ja Virginia käyvät vuoropuheluaan. Voi myös ajatella, että todellisuus ja kuvitelma tai mennyt ja nykyisyys vuorottelevat. Arkiset ja unenomaiset kuvitelmat kulkevat käsi kädessä. Teksteissä on paljon oivaltavia yksityiskohtia, taulut ja tapetit heräävät luontevasti henkiin.
Virginia on 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut englantilainen kirjailija Virginia Woolf. Vaikka runot eivät kovin suorasti hänen kirjoihin liitykään, niin samantyylisiäkin elementtejä huomaa. Omaperäinen kirja, joka on oiva näyttö vuoden 2007 vahvasta suomalaisesta runoudesta.
Kivi putoaa kädestäni
kasvaa vuoreksi eteeni
alan kiivetä rinnettä ylös.