Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ihmisestä ei jää juurikaan kirjallisia jälkiä, jos hän ei ole ollut yhteiskunnallisesti merkittävä, tehnyt rikoksia tai joutunut rikoksen uhriksi. Jonkun koko elämästä ainoa jälkipolville säästynyt tieto kirkonkirjojen lisäksi voi olla ruumiinavauspöytäkirjan kuvaus sisäelimien kunnosta, mätänemistilasta ja kuolinsyystä. Kun selasin arkistoja rantaan ajautuneista sikiöistä tai tapaturmien uhreista, tuntui kuin vanhoista papereista ja niihin jääneistä tahroista olisi noussut kalman löyhkä 80 vuoden takaa.
Silja Koiviston Sataman kapakan Hilda alkaa mysteeristä, johon hän haluaa löytää vastauksen. Toinen kesäkuuta 1939 murhattu Hilda Hakkarainen on hänen vaiettu sukulaisensa, kirjailijan mummon täti, joka esiintyy joissakin suvun arkistoissa olevissa valokuvissa, mutta josta ei muuten löydy mitään tietoja eikä hänestä kukaan elossa oleva sukulainen enää muistakaan tarkemmin mitään.
Koivisto aloittaa arkistojen penkomisen, joka ensin paljastaa ilmeisimmät yksityiskohdat Hildan murhasta ja olosuhteista, joissa murha tapahtui, mutta johtaa nopeasti myös Hildan salattuun seksityöläisen menneisyyteen sekä lukuisiin mainintoihin hänestä Kotkan poliisin arkistoissa. Hildan lisäksi esille nousevat hänen kanssaan samaan aikaan eläneet ja seksityötä harjoittaneet nuoret naiset, joiden kanssa Hilda on jakanut asunnot, öiset kujat, satamaan saapuneiden rahtialusten merimiehet ja sukupuolitaudit sekä lopulta myös putkat ja vankilat.
Näiden elämäntarinoiden kautta tutustumme 1920–1940-lukujen Kotkaan ja siihen millainen Kotka tuolloin oli, ketä siellä asui ja miten yhteiskunnan laitamilla eläviä kaupunkilaisia kohdeltiin. Kirja kertoo myös laajemmin seksityöläisten kohtelusta ja siitä stigmasta, jonka työ heidän myöhempään elämäänsä jätti. Kohtelu ja tavat häivyttää seksityöläiset katukuvasta ovat vuosien saatossa muuttuneet, mutta asenteet seksityön tekijöitä kohtaan eivät niinkään edes verrattuna nykyaikaan.
Sataman kapakan Hilda tekee näkyväksi yhden unohdetun elämäntarinan, mutta samalla se myös kuvaa kiehtovasti teollistuvaa Kotkaa ja elämää kaupungissa ennen toista maailmansotaa sekä aikakauden suhtautumista seksityöhön ja sen tekijöihin. Tarina naisesta, joka oli uhka yhteiskunnalle kasvaa mittaan, joka yllättää ja koskettaa.