Francesca Cavallon ja Elena Favillin Iltasatuja kapinallisille tytöille aloitti lasten- ja nuortenkirjabuumin, jota Suomessa täydensi muiden muassa Taru Anttosen ja Minna Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Samalla asialla on myös Aleksis Salusjärven ja Emmi Jäkön toimittama Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille).
Kirjan sankarit ovat suomalaisia miehiä Adolf Erik Nordenskiöldistä ja Elias Lönnrotista Patrik Laineeseen ja Tuure Boeliukseen. Tutkimusmatkailijoita, muusikoita, pappeja, yrittäjiä, urheilusankareita, lääkäreitä, diplomaatteja, vaatesuunnittelijoita, taiteilijoita ja niin edelleen. Jokainen kirjan 45 henkilökuvasta sisältää hienon kuvan kohteestaan, pari sivua tekstiä ja pikaisen biografiatiivistelmän. Kirjoittajia on 30, kuvittajia lähes yhtä monta.
Parasta kirjassa on sen näkökulma: kirja on suunnattu nuorille, omaa itseään etsiville murrosikäisille, ja niinpä tekstitkin käsittelevät suurilta osin kohteidensa nuoruutta, kasvuikää ja kehityskulkua kohti elämänsä määrittelevää suuntaa. Lähtökohdat ovat yhtä moniaat kuin kohteensakin: köyhyyttä, rikkonaisia perheitä, pakolaisuutta, vammaisuutta mutta myös onnea ja ihan tavallista arkea. Kaikki kirjan sankarit nousevat kuitenkin jossain vaiheessa pinnalle, ylittävät itsensä, uskaltavat.
Sankaritarinoita pojille sai alkunsa Mesenaatti-palvelussa joukkorahoituksella. Sitä oli tukemassa lähes 300 rahoittajaa, joista yksi olen minä itse. Lopputulos on onnistunut. Tätä kirjaa voi mielihyvin suositella kaikkiin perheisiin. Lasten itsetunnon kohottamisessa ja inspiroivien esikuvien antamisessa ei koskaan ole mitään väärää.