Orpotyttö Agnes asuu mummonsa kanssa kaupungissa nimeltä Plankton. Kaupungin kulissit ovat koreat, mutta niiden takana kihisee. Agnes saa kesätehtäväksi koota kasvion, mutta löytääkin saniaislehdosta salaisuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä kasviopin kanssa. Salaisuuksilla tienaa, rahoilla saa kameran ja kameralla todistusaineistoa apteekkarin maksullisista huvituksista ja kirjastonhoitajien eväsretkestä…
Entäs se, kun joutuu kirjoittamaan aineen aiheesta ”minun perheeni”, ja ainoa mitä irtoaa, on ”En voi kertoa perheestäni juuri hittojakaan, kun sitä ei ole”? Vanhemmat ovat kadonneet mystisesti tutkiessaan Pariisin katakombeja, eikä mummo suostu kertomaan mitään.
Siinä on Agneksella mietittävää. Saniaislehdon salaisuudet on hieno kokoelma kiehtovia tarinoita Agneksesta, sarjakuvanovellikokoelma oikeastaan. Kati Närhi on luonut kiinnostavan tarinan ja kuvituksen syvä sinisyys luo tunnelman kohdalleen. Agnes on outo ja hauska päähenkilö kutkuttaville tarinoille, jotka muistuttavat Närhen aikaisemman Hanki elämä -albumin parhaista hetkistä. Närhi on onnistunut albuminsa kanssa erinomaisesti.