P. C. ja Kristin Castin suosittu Yön talo -sarja on edennyt jo kymmenenteen osaansa, jossa pahuuteen kääntynyt Yön talon johtajatar Neferet on vihdoin paljastunut ja jäänyt kiinni Zoeyn äidin murhasta. Tämä ei kuitenkaan Neferetiä lannista, vaan hän hyökkää nyt avoimesti Zoeyta ja tämän ystäviä vastaan. Kaaos tuntuukin valtaavan Yön talon, eikä Zoey ole enää varma omastakaan järjenjuoksustaan, sillä hän kuvittelee nähneensä Neferetin aseessa Auroxissa kuolleen rakkaansa. Ristiriidat ja salaisuuden uhkaavat vallata myös Zoeyn lähipiirin, eikä taistelu pahuutta vastaan onnistu ennen kuin kukin selvittää omat koetuksensa.
Täytyy tunnustaa, että jälleen kerran odotin tarttuvani Yön talo -sarjan päätösosaan, mutta tälläkään kertaa sarja ei kohdannut loppuaan. Tästä sisuuntuneena kävin googlaamassa sarjan ja totesin että jäljellä on vielä kaksi osaa, eli loppu joka tapauksessa häämöttää jo.
Lievästä skeptisyydestäni huolimatta sain taas kerran huomata, että alun kankeuden jälkeen Yön talo vei minut mukanaan ja Salatun juonenkäänteet saivat riittävästi uutta verta, jotta lukijan kiinnostus pysyi yllä. Neferetin paljastuminen toi kaivattua vauhtia juoneen samoin kuin muutamat muut yllätykselliset käänteet. Epäilemättä sarjan kaksi viimeistä osaa ovat vieläkin antoisampia, kun kirjailijoiden ei tarvitse enää pyrkiä pitkittämään juonta ja mukaan voi ottaa traagisiakin tapahtumia.
Tätä sarjaa voikin suositella erityisesti niille, jotka haluavat kerta toisensa jälkeen palata jo ennestään tuttujen hahmojen pariin.