Norjan Kirkkoniemessä asuvat Roy ja Leif saavat omasta mielestään loistavan bisnesidean: perustetaan Saamelandia eli paikka, jossa turistit saavat tutustua aitoon saamelaiselämään. He eivät tiedä saamelaisuudesta käytännössä oikein mitään, mutta sillä ei ole väliä – tärkeintä on päästä rikastumaan turistien kustannuksella. Suurin osa kirjasta kuluu teemapuiston suunnitteluun ja rakentamiseen, käytetyt keinot ovat välillä vähän kyseenalaisia.
Kirjassa on monenlaisia henkilöhahmoja, muiden muassa onneton rahakuljetuksen ryöstäjä, aggressiivisia suomalaisia ja saamelaisten vihaaja. Sivuhahmoista oikeastaan vain yksi on saamelainen eikä hänkään mitenkään tyypillinen sellainen. Jos siis haluaa lukea kuvauksia aidoista saamelaisista ja heidän elämästään, tämä kirja ei ole hyvä valinta.
Teosta on verrattu Arto Paasilinnan kirjoihin ja siinä onkin samanlaista veijariromaanin tyyliä. Toisaalta vertauskohteena voisi olla Erlend Loe, joka myös viljelee tietynlaista huumoria kirjoissaan. Koska pidän itse kahden edellä mainitun kirjailijan teoksista ja Saamelandia muistutti niitä sen verran paljon, olin tyytyväinen lopputulokseen ja pidin siitä.
Olen itse Etelä-Suomen asukki ja käynyt pohjoisessa joitakin kertoja, mutten tunne yhtään paikallisia asukkaita tai varsinkaan saamelaisia. Siltä pohjalta saattaa olla vähän hankalaa arvioida pohjoisnorjalaisen elämän ankeuden ja muunkin kirjan todenmukaisuutta. Tästä johtuen joku muu, joka tietää asioista eri tavalla, voisi olla kirjasta aivan eri mieltä.