Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ryöstetty pyhimys (1995) on jännitystarina 1300-luvun kynnykseltä. Kristinusko on istutettu Suomeen, mutta syrjäseuduilla vanhat jumalat ovat yhä vahvoja. Kruunun keskittyessä sotimaan Novgorodia vastaan kirkko hallitsee Turkua omien nihtiensä turvin. Kauppa taas on saksojen käsissä.
Kun paavi julistaa piispa Henrik -vainajan pyhäksi, odotetaan pyhiinvaeltajien vilkastuttavan kauppaa niin, että Turusta kasvaisi oikea kaupunki. Mutta moni hamuaa pyhimyksen luita itselleen, sillä Euroopassa niistä saisi hyvän hinnan.
Juonitteluun sotkeutuu suomalainen kaupinalku Nicholas Grisefoth, joka on saanut liikanimensä epämuodostuneesta, siansorkkaa muistuttavasta jalastaan. Niilo ei jumalista ja legendoista perusta, mutta tavaran arvon hän ymmärtää. Asemiehekseen hän saa hulivilin saksalaisen musikantin Detmarin.
Osoittelevasti päähenkilö on nimetty kauppiaiden suojeluspyhimyksen mukaan. Hänen lemmikkikorppinsa, syöpäläisiä välipalakseen noukkiva Bonifatius, taas on paavin kaima. Pikkunokkelaa nimistöä täydentää Niilon kasvatusäiti Jomala-Freija kuin pyrkien kiteyttämään aikakauden jumalten ja kielten kirjoa.
Ruusuvuoren lyhyistä, suoraviivaisista virkkeistä ja haparoivasta vapaasta pilkutuksesta ei synny vanhan kielen vaikutelmaa. ”Ajanmukaista” kieltä saavat edustaa sinne tänne ripotellut vanhanaikaiset sanat, pari kiemuraista kirjettä ja muutama kalevalainen runo.
Hupaisaa on, että Detmarin ”onnahtelevalla kansankielellä” sepittämä pilkkalaulu yhtenään rikkoo kalevalamittaa, kun taas suomalaishahmojen runoissa on kaikkiaan vain yksi poikkeama. Lieneekö epäsuhta harkittu vai puolivahinko? Suomalaisten säkeet näyttäisivät poimitun Kalevalasta tai vanhoista loitsuista, jotka jo luonnostaan ovat ehtaa kalevalamittaa, Detmarin runo taas lienee kirjailijan oma luomus.
Ryöstetty pyhimys punoo kansanperinteellä ryyditetystä historiasta nykyaikaisen seikkailun. Hauskimmillaan se on vertauttaessaan laskelmoivat kristityt mutkattoman itsekkäisiin pakanoihin: tästä risteymästähän syntyi se, mitä nykyään pidämme suomalaisuutena.