Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kuopio-sarjaa lukiessani palautui mieleen, että olihan minulla Tampere-trilogiakin kesken. Edellisen osan lukemisesta on jo puolitoista vuotta, joten olikin korkea aika hypätä taas 1910-luvun Tampereelle katsomaan, mitä kaupunkiin kuuluu.
Sarjan pääosassa on Hilma Pätönen eli Himmu, joka elelee miehensä Huugon kanssa perusporvarillista elämää, niinkuin kirjassa kuvataan: ”Rantaset olivat hiukan samanlaisia kuin Pätöset: herrahtavia lukumiehiä. Pätöset vain olivat herran ja työläisen rajaviivan herrapuolella[…]”.
Rauhallinen porvarillisuus on kuitenkin kaukana, kun Huugon sisko Aino saa aviottoman lapsen, siinähän menee sitten Huugon ja Himmunkin maine samalla, niin kauhistuttavaa oli aviottoman lapsen saaminen sata vuotta sitten. Vielä kun Aino julkaisee romaanin, jossa kertoo verhotusti tapahtumista – skandaali on valmis!
Toisessa pääosassa on sitten Tampere ja erityisesti työväen elämä. Ruusuköynnöksessä kaksi pääasiaa ovat 1910-luvun isot lakot kaupungin suurilla tehtailla ja toisaalta Johanneksen kirkon valmistuminen – kirkon taideteoksethan puhuttivat jo Koreuden tähden -kirjassa ja nyt ne saavat lopullisen tuomionsa.
Ainon ja teatterinero Jorma Langfeltin välisellä romanssilla ja skandaalilla on juurensa tosielämässä: tapahtumien esikuvana ovat toimineet Eila Pennasen täti Ain’Elisabet Pennanen ja Aarne Orjatsalo.
Kirjan lopuksi Pennanen kiittelee ystäviä ja tukijoita siihen malliin, että trilogian voisi hyvinkin kuvitella päättyvän tähän. Vaan eipäs päätykään! Kolmetoista vuotta myöhemmin Pennanen palasi taas Himmun pariin ja kirjoitti vielä toiset kolme kirjaa tarinan jatkoksi.
