Kirjavinkkien Rikoksen ABC -sarjan N-kirjaimen kohdalta löytyy oikeastaan tuplavinkkaus. Tämä kohta sarjasta olisi itseoikeutetusti varattu mille tahansa Jo Nesbøn Harry Hole -dekkarille, sillä tarkastelipa asiaa kuinka vain, ne edustavat lähes ylittämätöntä huippua rikoskirjallisuudessa. Jos Nesbø ei ole tuttu, niin Lepakkomies kauniisti käteen ja lukemaan. Toisaalta sarjaan tutustumisen voi aloittaa myös kolmososa Punarinnasta. Mutta koska Nesbøn koko Harry Hole -sarja on jo aiemmin vinkattu, saa N-paikan hollantilainen Saskia Noort jännärillään Ruokakerho.
Karen on muuttanut perheineen maalle, mutta uusien ystävien löytäminen on hankalaa. Kotikylästä löytyy kuitenkin vähitellen viiden samanhenkisen perheen ryhmä, jossa kaikkia yhdistää suunnilleen sama ikä ja elämänvaihe: he ovat keski-iän kynnyksellä olevia hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka ovat kaikki muuttaneet vähän syrjään kaupungista. Yhteisön rauha järkkyy, kun yhden perheen koti tuhoutuu tulipalossa ja perheen isä menehtyy palossa. Ei kulu kuin hetkinen, ja jo toinen kuolemantapaus koettelee ruokakerholaisia. Kaksi oletettua itsemurhaa pienen ajan sisällä laukaisee pinnan alla kyteneet jännitteet, ja pikkukylän idyllinen kulissi alkaa sortua.
Karen joutuu hankalaan välikäteen, kun hänen luullaan laverrelleen poliisille totuus tapahtumista, vaikka hän onkin pysytellyt lojaalina niin ystävilleen kuin itselleenkin. Karen toteaa lopulta, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin oikeasti ottaa selville, onko hänen ystäviensä traagisissa kuolemissa jotain epäluonnollista. Loppua kohti yhä vainoharhaisemmaksi käyvä tarina paljastaa hämärien liiketoimien, petoksien ja aviorikoksien vyyhden, josta ei kukaan voi selvitä kuivin jaloin.
Ruokakerho oli ilmestyessään kirjapalkintoehdokkuuksiakin kerännyt hitti Hollannissa, ja vaikkei se ehkä mikään hyytävän jännittävä rikosromaani olekaan, se on viihdyttävää ja sujuvaa luettavaa. Yllätyksiä ja dramaattisia paljastuksia on luvassa loppusivuille asti. Kyllä tätä sopii suositella!