Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ruma viisikko -teos näyttää jotenkin tutulta; olenko lukenut tämän kirjan jo aiemmin? En, tämähän on ihan uusi, hiljan suomennettu. Ja sitten ajattelen jotakin, mikä minua jälkikäteen hiukan nolottaa: tämähän liittyy siihen klassikkoon, Hassuihin, hurjiin hirviöihin. Vaan eipä liity ei. Tuo 1960-luvulla ilmestynyt taideteoksenomainen, pahennustakin herättänyt kuvakirja on oma lukunsa. Mutta ei mielleyhtymäni ihan tuulesta temmattu ole; Ruman viisikon tekijäkaksikko on tullut tunnetuksi Mörkylistään ja Mörkyli puolestaan – varmasti tahtomattaan – näyttää hiukan Hassuilta, hurjilta hirviöiltä. Ja Ruman viisikon pahkasika taas Mörkyliltä. Siinä siis selitys.
Mutta Rumaan viisikkoon. Luin jostakin idean kirjaan syntyneen Julia Donalsonin ollessa safarilla, jossa metsänvartija tokaisi vastaan tulleen gnuun olevan yhden ”viidestä rumasta”. ”Tiesin välittömästi, mikä olisi seuraava tarinani.” Ja niinhän se todella on, kertomus savannin viidestä rumasta otuksesta ja heidän iloisesta tapaamisestaan.
Gnuu, hyeena, korppikotka, pahkasika ja haikara tietävät ja tuntevat rumuutensa.
”Kas tässä tulee ruma, kas tässä tulee ruma.
Tämän kamalampaa ette löydä päältä maan.
Kaikkein karuimmaksi minut aina mainitaan.
Kas tässä tulee ruma, kas tässä tulee ruma…”
Rumia tai ei, teos on mielestäni kaunis. Pidän kuvittaja Axel Schefflerin tyylistä ja tarinakin on teemaansa nähden varsin lämminhenkinen oikeastaan alusta loppuun.
Siis suosittelen tutustumaan rumiin. Itse ajattelin seuraavaksi kurkata Mörkylin tarinaa.
