Aloitusosan perusteella Rouva Suominen välittää -sarjan parissa on luvassa hyvinkin leppoisaa mysteerimeininkiä. Valuneen taikinan tapaus tuskin vie kenenkään yöunia, jännityksen sijaan Mirjam Lohen värikäs ja hulluttelevakin teksti jättää jälkeensä hyvän olon hyrinää.
Sointu Suominen on kahden lapsen äiti ja turvallisuusalalla työskentelevän Sampon vaimo. Kotiäitivuosiensa jälkeen Sointu ei enää palaa psykologin työhönsä. Hän rakastaa sisustamista ja stailaamista ja aikoo luoda uuden uran yrittäjänä, kiinteistönvälittäjänä. Ensimmäisten asiakkaiden kalastelu ja markkinoille työntyminen on kovaa työtä, mutta onneksi uskoa ja yritystä riittää. Siinä sivussa Sointu päivittää Sointuvaa-nimistä asunnonvaihtoblogiaan.
Asioilla on tapana järjestyä, voisi olla Suomisten motto. Myös Sointu saa ensimmäisen asunnon välitettäväkseen – ja oudon kirjemysteerin selvitettäkseen siinä sivussa. Mikäpä siinä, lapsena Neiti Etsivä -kirjoista hullaantunut Sointu on aikuisena selvää Rouva Etsivä -ainesta. Naapuriin tehty asuntomurto on jo herätellytkin salapoliisin vainua esiin. Kotona toimeksiantoja odotellessa on aikaa tarkkailla pihapiiriä ja naapurien liikkeitä. Soinnun ihmistuntijataidoista on kovasti hyötyä, kun asunnonvälitykset ja asiakkaiden kriisit kutoutuvat kirjavaksi vyyhdeksi. Kun psykologitaustaan yhdistetään hieman villi mielikuvitus, Soinnun toimintatavat ovat vähintäänkin omintakeisia. Lukijalla on hauskaa, aviomies päivittelee: ”Tämäkö nainen on vaimoni, Sampo luo silmänsä taivaisiin, Herra varjele, tämäkö toope yrittää olla asunnonvälittäjä.”
Ensi alkuun hätkähdin Mirjam Lohen meren lailla aaltoilevaa tekstiä, että päästäänkö tässä asiaan ollenkaan. Aivan turha huoli, sillä tarina etenee sujuvasti ja hauskanvärikäs teksti tekee Suomisten perheen ja heidän ajatusmaailmansa kerralla tutuksi. Ehkä niin on tarkoitettukin, kun on kyse aloitusosasta. Ja hyvä niin, sillä Sointu ja Sampo ovat toistensa vakka ja kansi, kerrassaan hurmaava ja silti tavallinen pariskunta. Ehdottomasti jatkoon!