Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Lasten hankinta on yksi ihmiselämän suurimmista päätöksistä, johon liittyy helposti suuria tunteita, oli asiasta sitten mitä mieltä tahansa. Lapsenhaluisten ja vapaaehtoisesti lapsettomien välillä on herkästi iso ristiriita. Lapsen saamista ei voi täysin ymmärtää ellei sitä itse ole kokenut ja toisaalta lapsettomalle harva asia raivostuttaa kuin ”entä jos mielesi muuttuu?”-kyseleminen – ja kun joidenkin mieli sitten joskus kuitenkin muuttuu. Oli miten oli, lapsen saaminen on peruuttamaton muutos, jota ei voi vain kokeilla, joten ajatteli asiasta mitä tahansa, kysymys on todella iso ja merkittävä.
Niinpä ei ole mikään ihme, että Donna Freitasin haarautuvien polkujen puutarha ottaa aiheeksi juuri vapaaehtoisen lapsettomuuden ja lapsensaannin. Rose Napolitanon yhdeksän elämän päähenkilö on akateemisella uralla hyvin edennyt Rose, joka on aina tiennyt, ettei missään nimessä halua lapsia. Aivan ihana mies Luke on aina ollut samaa mieltä ja tältä pohjalta on myös menty naimisiin.
Nyt Luke kuitenkin haluaa lapsen. Tapahtumat alkavat jokaisessa yhdeksässä elämässä keriytyä auki samasta tilanteesta: Rose ja Luke riitelevät siitä, että Rose ei ole syönyt raskausvitamiinejaan, koska ei oikeastaan haluaisi tulla raskaaksi. Tästä kohtauksesta lähdetään sitten yhdeksään eri suuntaan: joissain Rose suostuu lapseen, toisissa ei, ja seuraukset Roselle, Lukelle ja heidän suhteelleen vaihtelevat.
Onhan näitä vaihtoehtoisia elämänkulkuja kirjoissa nähty, Kate Atkinsonin Elämä elämältä ja Paul Austerin 4 3 2 1 tulevat ensimmäisinä mieleen. Rose Napolitanon elämät ovat paikoittain melkoinen sekasotku, kirjan rakenne on melko poukkoileva ja vaatii vähän keskittymistä, että muistaa mikä elämistä oli mikä (äänikirjana tämä voi olla aika kiperä kuunneltava!). Onneksi jokaista yhdeksää elämää ei sentään heitetä kerralla lomittain, vaan elämät aukeavat vaiheittain.
Äitiys, vapaaehtoinen lapsettomuus ja lasten saaminen ovat isoja kysymyksiä, joihin Rose Napolitanon yhdeksän elämää tarttuu kiinnostavalla tavalla. Kirja kuvaa hyvin niitä paineita, joita äitiys naisille asettaa monelta eri suunnalta, miten omat halut ja ympäristön paineet risteävät ja miten erilaiset ihmissuhteet ja niissä tapahtuvat muutokset asiaan vaikuttavat.
