Viime vuosina sarjakuvamarkkinat ovat eriytyneet. Siinä missä sarjakuvat olivat ennen nuorten juttu, nykyään alkaa olla jo vaikeaa löytää nimenomaan lapsille ja nuorille tarkoitettua sarjakuvaa – ainakaan printtipuolelta. Positiivista kyllä, tänä syksynä on kuitenkin ilmestynyt useampi lupaavalta vaikuttava lastensarjakuva. Ensimmäisenä näistä lukulistalle päätyi Mari Luoman Romeo & hirviöt, joka on yllättävänkin mukaansatempaava kauhusta ammentava mysteerikertomus.
Tarina alkaa kun 12-vuotias Romeo Addison lähetetään esi-isänsä perustamaan yksityiskouluun. Vanhempien kouluvalinnan taustalla ei kuitenkaan ole niinkään laadukas opetus, vaan se seikka, että koulusta ensimmäisenä huippuarvosanoin valmistunut oppilas perii esi-isänsä koko omaisuuden. On tietysti hieman epäilyttävää, että kukaan ei ole onnistunut tässä sen 200 vuoden aikana kun koulu on ollut olemassa. Synkässä kartanokoulussa vaikuttaa olevan jotain muutakin pielessä, sillä serkkutyttö Jillian tietää kertoa koulun koituneen sekä veljensä että serkkujensa kohtaloksi.
Luoma onnistuu rakentamaan hyvin jännitettä, mutta parasta sarjakuvassa on sen mehukkaat hahmot ja toimiva huumori. Vaikka tämä ensimmäinen osa ei ole hirveän pitkä, niin Luoma onnistuu kuitenkin tekemään hahmoista mielenkiintoisia ja lukija kerkeää kiinnostua heidän kohtalostaan.
Sarjakuvan piirustustyyli puolestaan yllättää siinä mielessä, että sarjakuva muistuttaa tyylillisesti pikemminkin animaatiosarjaa, kuin Luoman aikaisempia kuvituksia, sarjakuviahan Luoma ei ole aikaisemmin tainnut tehdäkään. Tyylivalintana tämä on ihan toimiva ja uskoisin sen vetoavan myös nuoreen yleisöön. Pisteitä myös siitä, että sarjakuva sopii yhtä hyvin niin tyttöjen kuin poikienkin luettavaksi. Ainoa harmistuksen aihe onkin oikeastaan se seikka, että seuraavaa osaa saa odottaa ensi syksyyn saakka, Romeo & hirviöt loppuu nimittäin aikamoiseen cliffhangeriin.
Jos hakusessa on teos jolla houkutella lapsi sarjakuvien maailmaan, niin Romeo & hirviöt sopii siihen tehtävään oikein mainiosti, suosittelen!