Romeo & Hirviöt on ollut suomalaisella sarjakuvakentällä positiivinen yllätys. Lapsille suunnattu kauhukomedia on paitsi hauska myös toimivaa draamaa kiinnostavien hahmojensa vuoksi. Augustuksen arvoitus tuo tarinan viimein päätökseensä, ja onneksi tarinan loppu osoittautuu yhtä vereväksi kuin sen alkukin.
Kuten kirjan nimestäkin arvaakin, tässä viimeisessä osassa päästään vihdoinkin tutustumaan salaperäiseen Augustukseen, jonka peruja kummituskartano ja Addisonien perintö ovat. Sen lisäksi mystinen uusi oppilas Lina saa kokea odottamattoman tarinankäänteen. Tässä on oikeastaan ainoa kritiikkini; Linalle koituvat tapahtumat kerrotaan, mutta niitä ei näytetä. Kerronnan kannalta olisi ollut kiinnostavampaa, jos tarinan alku olisi kerrottu Linan näkökulmasta.
Tämä on kuitenkin pieni yksityiskohta. Edelleen parasta Romeossa & Hirviöissä on hahmot, joista saadaan yllättävän paljon irti. Varsinkin hirviöt ovat karismaattisia, ja pidän kovasti näkökulmasta, jonka Mari Luoma tässä viimeisessä osassa löytää näihin kummituskoulun opettajiin.
Juonesta ei kehtaa tämän enempää paljastaa, mutta yhdessä suhteessa loppu yllätti minut: minulle tuli sarjakuvan luettuani tunne, että tulen kaipaamaan näitä hahmoja. Tämä oli sikäli yllättävä tunne, että kyseessä on kuitenkin varsin nuorelle yleisölle suunnattu sarjakuva. Tosin olen kyllä viime aikoina huomannut, miten ikäsuosituksilla voi yleensä ottaen heittää vesilintua. Todella monet lastensarjakuvat ovat yllättäneet korkealla laadullaan, eikä aikuisena tarvitse todellakaan hävetä näinkin laadukasta lukemista.
Joka tapauksessa onneksi näyttää siltä, että Luoma saattaa hyvinkin palata hahmojen pariin joskus tulevaisuudessa, sillä sarjakuvan lopussa jätetään ovea houkuttelevasti raolleen jatkoa ajatellen. Tuleepa Luomalta jatkoa sarjakuvalle tai ei, odotan joka tapauksessa mielenkiinnolla hänen tulevia sarjakuvaprojektejaan, sen verran onnistunut kokonaisuus Romeo & Hirviöt on.