Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Näinpä. Tästä mainiona esimerkkinä on metsän reunassa ypöyksin talossaan asusteleva huoleton Sanni Hanhi. Sanni on aina elellyt itsekseen, eikä ole ikinä tavannut muita eläimiä – muistaakseen. Näin ulkopuolisen näkökulmasta Sannin tilanne kuulostaa ehkäpä hiukan surulliselta, mutta ei se sitä ole, päinvastoin, Sanni on oikeinkin iloinen hanhineiti, elämän vaaroista ja julmuuksista tietämätön.
Eräänä päivänä, mahdollisesti tiistaina, Sannin eloa kuitenkin häiritään, peräti kolmesti peräkkäin, kun susi, karhu ja leijona saapuvat vuorollaan häntä pelottelemaan. Mutta Sannipa ei pelkää, vaan kutsuu otukset vuoron perään teelle ja kakulle. Tästäpä pelottelijat vähintäänkin kummastuvat, menevät pikavauhtia menojaan jättäen Sannin mietiskelemään pelottelua ja sen tarkoitusta. Mutta sitten tapahtuu vielä jotakin; yhtäkkiä Sannin edessä seisoo Tenho, toinen hanhi – ja vihdoin Sanni saa teeseuralaisen. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä pian myös susi, karhu sekä leijona tulevat toisiin ajatuksiin Sannin kakkukesteistä ja ystävyksiä pöydän ääressä onkin jo viisi.
Lämminhenkinen Rohkea Sanni Hanhi miellytti minua monesta syystä. Ensinnäkin pidän Pippa Curnickin kuvituksesta, joka etäisesti toi mieleeni Benji Daviesin ihastuttavan tyylin, erityisesti hänen teoksessaan Pää tyynyyn!. Lisäksi Sanni Hanhen vilpitön maailmankuva – joka sai minut väkisinkin diagnosoimaan hänet jonkin sortin muistisairaaksi – sekä koko tarinan positiivisuus tekivät siitä ehdottoman suositeltavan kuvakirjan.
Siis näillä perustein annan suositukseni.
